Kesämökin ostajan ja myyjän muistilista
Vapaa-ajan kiinteistön osto, omistaminen ja myynti
Kesämökin ostajan ja myyjän muistilista. Mitä pitää tietää kesämökkiä tai muuta vapaa-ajan kiinteistöä ostettaessa? Onko ostotarjous sitova? Kuka vastaa virheistä? Lue lisää.
Kesämökin ostaminen ja myyminen
Kiinteistön, kuten kesämökin kauppa tehdään yleensä kirjallisesti myyjän ja ostajan allekirjoittamalla kauppakirjalla. Mikäli myyjä tai ostaja ei pääse tai halua tulla kaupantekotilaisuuteen, voi hän antaa kirjallisen valtakirjan toiselle henkilölle (asiamiehelle), joka voi allekirjoittaa kauppakirjan valtuuttajan puolesta. Tämän lisäksi rekisteröidyn kaupanvahvistajan tulee olla paikalla kaupantekotilaisuudessa ja vahvistaa kauppakirja allekirjoituksellaan. Vaihtoehtoisesti kauppakirja voidaan allekirjoittaa ja vahvistaa sähköisesti maanmittauslaitoksen internet-sivuilla kiinteistövaihdannan palvelussa. Tällöin kiinteistön kauppa voidaan tehdä ilman fyysisiä asiakirjoja ja ilman kaupanvahvistajaa.
Mikäli kesämökki ostetaan perikunnalta, eli kuolinpesältä, ovat tällöin yleensä kuolinpesän osakkaat antaneet valtakirjat yhdelle osakkaista allekirjoittaa kesämökin kauppakirja kaikkien perikunnan osakkaiden puolesta.
Mikäli vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee vuokramaalla riittää kauppakirjaan myyjän ja ostajan (tai asiamiesten) allekirjoitukset, eli kaupanvahvistajaa tai kauppakirjan vahvistamista maanmittauslaitoksen internet-sivuilla ei tarvita. Tällöin kyseessä on lakiteknisesti puhuen vuokraoikeuden siirto (jonka mukana tulevat rakennukset). Kauppakirja on kuitenkin mahdollista tehdä myös sähköisesti maanmittauslaitoksen internet-sivuilla.
Kun olet ostamassa vuokramaalla olevaa kesämökkiä, tai muuta vapaa-ajan rakennusta, niin varmista ennen kaupantekoa, että maanvuokrasopimuksessa ei ole kielletty vuokraoikeuden olevan vapaasti siirrettävissä ilman kiinteistönomistajan lupaa. Vuokra-ajan kesto ja mahdollinen jatko on hyvä tarkistaa, sillä vuokra-ajan loputtua vuokranantajalla voi olla oikeus saada kiinteistö takaisin hallintaansa ilman korvausta rakennetuista rakennuksista. Vuokranantaja voi olla tällöin jopa oikeutettu velvoittamaan vuokralaisen purkamaan kiinteistölle rakennetut rakennukset omalla kustannuksellaan.
Ostotarjous, esisopimus, käsiraha ja sopimussakko kesämökin kaupassa
Kiinteistön ostotarjous ei ole sitova asiakirja ja ostotarjouksen tehnyttä osapuolta ei voi velvoittaa tekemään kauppaa kesämökkikiinteistöstä ostotarjouksen ehdoilla. Myöskään ostaja ei voi velvoittaa myyjää myymään kiinteistöä. Mikäli ostotarjouksen tehnyt henkilö on maksanut käsirahaa, saa ostaja pidättää itsellään käsirahasta vain hänelle kaupan tekemättä jättämisestä todellisuudessa aiheutuneet kulut. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi ilmoituskulut (lehdissä ja internetissä) ja mahdolliset ostajaehdokkaan pyynnöstä hankitut selvitykset. Nämä kulut ovat tavanomaisesti varsin pieniä, joten tavallisesti suurin osa käsirahasta tulee palauttaa. Jos kesämökin ostotarjouksessa on sovittu sopimussakosta myyjän tai ostajan peräytyessä kaupanteosta, on tämä ehto pätemätön.
Sen sijaan myyjä ja ostaja voivat tehdä esisopimuksen kesämökkikiinteistön kaupasta, jonka muotovaatimukset vastaavat kiinteistön kauppakirjan muotovaatimuksia (mm. kaupanvahvistajan allekirjoitus tai vahvistaminen maanmittauslaitoksen internet-sivuilla). Tällöin esisopimuksessa tavallisesti sovitaan ehdoista, joiden täyttyessä kauppa on pakko tehdä. Tällaiset ehdot voivat olla esimerkiksi rakennusten kuntoon liittyviä seikkoja tai keskeneräisen rakennuksen ollessa kyseessä sidottuja rakennuksen valmistumiseen tiettyyn päivään mennessä. Esisopimuksen ehtojen täyttyessä kauppa on kaupantekoon oikeutetun osapuolen halutessa tehtävä. Tämä oikeus voidaan tarvittaessa vahvistaa käräjäoikeudessa. Huomioitavaa on, että esisopimuksessa voidaan sopia sopimussakosta, jolloin voidaan esimerkiksi sopia, että myyjä saa pitää käsirahan, mikäli ostajaehdokas ei haluakaan tehdä kauppaa.
Vuokramaalla sijaitsevan kesämökin, tai muun vapaa-ajan rakennuksen ostotarjousta sen sijaan koskevat omat sääntöönsä, jotka ovat vapaampia. Ostotarjouksessa voidaan vapaasti sopia sopimussakosta, jolloin ostajan tai myyjän vetäytyessä kaupasta, on toinen osapuoli oikeutettu sovittuun sopimussakkoon (esim. tietty prosenttiosuus kauppahinnasta). Tällöin on myös ostotarjouksessa mahdollista sopia, että myyjä saa pitää ostajan maksaman käsirahan, mikäli ostaja vetäytyy kaupasta
Kesämökin kauppakirjan muotovaatimukset ja lainhuudon hakeminen
Kesämökkikiinteistön kauppakirjaan tulee kirjata luovutustarkoitus (yleensä vapaa-ajan kiinteistön luovutus), luovutettava kiinteistö (kiinteistötunnus, sekä tarvittava tarkennus jos samalla kiinteistöllä on useampi asuinrakennus), myyjä ja ostaja (henkilötunnukset), kauppahinta (euromääräinen summa tai muu sovittu vastike).
Vuokramaalla olevan kesämökin kauppakirjan muotovaatimukset vastaavat pitkälti omalla tontilla sijaitsevan kesämökin kauppakirjaa. Kauppakirjaan tulee kirjata, että vuokraoikeuden siirtymisen lisäksi ostajalle siirtyvät rakennukset ja kaikki liittymät (sähkö-, viemäri-, yms. liittymät).
Kiinteistön ja vuokramaalla olevan kesämökin kauppa tulee kirjata kiinteistörekisteriin (eli hakea lainhuutoa) viimeistään kuuden (6) kk kuluessa kaupanteosta ja tällöin tulee olla varainsiirtovero (4% kauppahinnasta) maksettuna. Lainhuudon hakeminen vahvistaa ostajan oikeuden kesämökkikiinteistöön, joten sen hakemisessa ei kannata viivytellä.
Yleisiä kesämökin kauppakirjan ehtoja
Kesämökin kauppakirjassa on mahdollista sopia hyvinkin vapaasti erilaisista ehdoista. Mikäli toinen osapuoli haluaa kirjata kauppakirjaan jotain sellaista, jonka tarkoituksesta et ole varma, on tällöin hyvä luetuttaa kauppakirja asiantuntijalla. Ohessa on listattuna yleisimpiä ehtoja ja niiden tarkoituksia kesämökkikiinteistöjen kaupassa.
Omistusoikeuden siirtyminen: Koska ostaja saa omistusoikeuden kiinteistöön. Tavallisesti omistusoikeuden sovitaan siirtyvän välittömästi kaupanteossa, mutta mahdollista on sopia omistusoikeuden siirtymisestä jopa vasta viiden vuoden päästä kaupanteosta.
Hallintaoikeuden siirtyminen: Koska omistaja saa kiinteistön haltuunsa, eli ns. avaimet käteen. Tämän ehdon yhteydessä tavallisesti sovitaan juoksevasta sopimussakosta (esim. 1000 euroa per alkava viikko), eli myyjän viivästyessä kiinteistön luovutuksesta tulee hänen maksaa sovittua sopimussakkoa, kunnes hän luovuttaa hallinnan.
Vaaranvastuu: Kumpi vastaa (myyjä vai ostaja) kiinteistön ulkopuolisesta vahingoittumisesta kaupanteon jälkeen. Ulkopuolisella vahingoittumisella tarkoitetaan esim. kiinteistön paloa, luonnonvahinkoja (esim. puun kaatuminen rakennuksen päälle) ja ulkopuolisen tekemää ilkivaltaa. Ehdolla on merkitystä kiinteistön vakuutusten kanssa, sillä ulkopuolisten vahinkojen korjauskustannuksia haetaan pääsääntöisesti vakuutusyhtiöltä. Ennen vaaranvastuun siirtymistä vastuussa on myyjän vakuutusyhtiö ja sen jälkeen ostajan vakuutusyhtiö, joten vakuutukset on syytä hoitaa kuntoon. Yleisesti sovitaan vaaranvastuun siirtymisestä kaupanteossa, jolloin myyjän tulee ottaa omat vakuutukset voimaan jo kaupantekopäivästä.
Rasitukset: Mitä rasitteita kiinteistöön kohdistuu. Rasituksilla tarkoitetaan yleensä kiinteistön rasitustodistuksesta ilmeneviä kiinnityskirjoja, jotka lainan myöntänyt pankki on ottanut haltuunsa lainan vakuudeksi. Kauppakirjassa tulee sopia, että myyjä luovuttaa panttikirjat (kiinnitykset) ostajalle kaupanteossa. Tämä ehto tarkoittaa, ettei myyjän vanha laina enää rasita kiinteistöä. Tavanomaisesti pankin kanssa tehtävässä lainsaopimuksessa nämä panttikirjat puolestaan luovutetaan ostajan pankille.
Kiinteistörasitteet: kohdistuuko kiinteistöön jotain muita kuin pankin kiinnitysrasitteita. Tällainen rasite voi olla esimerkiksi kiinteistön poikki menevän tien käyttöoikeus naapurilla.
Kohteen kunto: Onko rakennuksissa (tai pihamaassa) jotain sellaista, joka tulee huomioida kaupanteossa. Tällaisia seikkoja voi olla esim. kuntotarkastuksessa esiin tulleet puutteet tai huomiot, joista sovitaan että niiden vaikutus on sovittu kauppahintaa alentava seikkana ja vastuu niistä on ostajalla.
Kesämökkikiinteistön lahjoitus ja periminen
kesämökin lahjoitukseen soveltuu samat muotovaatimukset, kuin kiinteistön kauppaan, eli lahjoitus on tehtävä kirjallisesti molempien osapuolten (tai asiamiehen) ja kaupanvahvistajan allekirjoittamalla lahjakirjalla tai sähköisesti maanmittauslaitoksen internet-palvelussa.
Mikäli kesämökki sijaitsee vuokramaalla tulee kyseeseen samat muotovaatimukset, mutta kaupanvahvistajaa ei tarvitse käyttää. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa vuokramaalla olevan vapaa-ajan kiinteistön luovutukseen tarvitaan kiinteistön omistajan suostumus. Tällöin suostumus tarvitaan myös lahjoituksiin. Kaikista kesämökkikiinteistöjen lahjoituksista tulee lisäksi aina antaa lahjaveroilmoitus Verohallintoon.
Kiinteistö ja vuokramaalla oleva kesämökki, tai myy vapaa-ajan rakennus on mahdollista saada perintönä, jolloin kesämökin omistus siirtyy saajalle perinnönjakosopimuksen allekirjoituksilla. Mikäli olet kuolinpesän ainoa osakas, niin tällöin erillistä perinnönjakosopimusta ei tarvitse laatia. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa vuokramaalla olevan vapaa-ajan kiinteistön luovutukseen tarvitaan kiinteistön omistajan suostumus. Tällöin lesken tai rintaperillisten (lapset ja lapsenlapset) tulee tehdä ilmoitus vuokranantajalle vuokrasopimuksen jatkamisesta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Edelliset ovat harvinaisia, mutta mahdollisia tilanteita.
Kaikissa tapauksissa sinun tulee kuitenkin muistaa rekisteröidä kiinteistö tai vuokramaalla olevan rakennus nimiisi maanmittauslaitoksessa.
Rakennusten kunto ja virhe kesämökin kiinteistökaupassa
Kiinteistön rakennusten (ja vuokramaalla olevan rakennusten) tulee vastata kunnoltaan sitä mitä myyjä ja ostaja ovat kaupanteossa sopineet. Kauppakirjassa onkin siten mahdollista sopia hyvinkin yksityiskohtaisesti missä kunnossa rakennusten tulee olla ja kumpi osapuoli vastaa mistäkin virheistä tai puutteista rakennusten kunnossa. Varsin tavanomaisesti rakennusten kunnosta ei kuitenkaan kauppakirjassa sovita mitään, vaan todetaan pelkästään, että ostaja on tutustunut rakennuksiin ja ottaa ne vastaan siinä kunnossa kuin ne viimeksi esiteltäessä olivat. Em. lauseke ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta rakennusten kunnosta, sillä laissa ja oikeuskäytännössä on runsaasti säädöksiä siitä, minkälainen rakennusten kunnon tulee olla.
Ostaja voi kuitenkin vedota vain sellaisiin rakennuksen puutteisiin tai virheisiin, joista hän ei ole tiennyt kaupanteon yhteydessä. Sama koskee myös sellaisia seikkoja, joita ostajalla olisi ollut mahdollista havainta ennen kaupantekoa tehtävässä tarkastuksessa. Arvioinnissa lähtökohtana pidetään sitä, mitä huolellinen keskivertokansalainen olisi voinut havaita rakennusta tarkastaessaan. Toisin sanoen ostajalta ei edellytetä erityistä rakennusteknistä osaamista hänen tutustuessaan rakennuksiin, mutta toisaalta ostajan huolimattomuus tarkastuksessa (tai tarkastuksen laiminlyöminen) menee hänen omaksi vahingokseen.
Yleisempi virhe rakennuksissa löytyy kuitenkin rakenteiden sisältä tai maanpinnan alta, joita ei ole ollut mahdollista havaita ennakkotarkastuksessa. Mikäli kauppakirjassa ei ole sovittu erityisiä ehtoja rakennusten rakenteiden kunnosta, tulee rakennuksen olla kunnoltaan sellainen kuin vastaavanikäiseltä ja -kuntoiselta rakennukselta voi olettaa olevan. Tämä tarkoittaa sitä, että uudemman rakennuksen tulee olla paremmassa kunnossa ja käytännössä kaikki rakennuksen käyttöön vaikuttavat puutteet ovat virheitä. Vanhemman rakennuksen ostossa sen sijaan ostajan tulee sietää enemmän käytöstä ja kulumisesta aiheutuneita puutteita ja virheitä. Esimerkkinä voi todeta putkivuodon, joka uudemmassa kesämökissä tarkoittaa käytännössä poikkeuksetta virhettä. Sen sijaan 50-luvun kesämökistä paljastuva pieni putkivuoto ei välttämättä ole virhe, sillä kyseisen ikäisen mökin putkisto on jo teknisen käyttöikänsä päässä.
Home- ja sisäilmaongelmat ovat kaikkien ikäisissä kesämökeissä kuitenkin käytännössä virheitä, ellei rakennusta ole nimenomaisesti myyty home- ja sisäilmaongelmaisena korjattavaksi. Kiinteistön virhe voi olla myös rakennuksen ulkopuolella olevien rakennelmien kuten putkien ja salaojaputket virheellisyys tai kokonaan puuttuminen.
Kuntokartoitus kesämökin kaupassa
Huolellinen ja ammattilaisen suorittama kuntokartoitus suojelee sekä ostajaa, että myyjää kesämökin kaupassa. Ostaja saa kuntokartoituksessa tarkempaa tietoa rakennuksesta, jolloin ostajan ei tarvitse luottaa pelkkiin omiin havaintoihin. Sama pätee myyjään, sillä on myös myyjän etu, että mahdolliset puutteet ja virheet voidaan kirjata kauppakirjaan, jolloin ostaja ei voi vedota niihin virheinä.

Muita virheitä kiinteistökaupassa
Kauppakirjassa varsin usein sovitaan, että kauppahinta ei ole pinta-alaperusteinen. Tämä johtuu siitä, että pinta-ala on varsin suuri kiinteistön arvoa määrittävä tekijä ja mikäli rakennus osoittautuisikin pinta-alaltaan kauppakirjassa sovittua pienemmäksi, voi ostajalla olla oikeus vaatia hinnanalennuksena osaa kauppahinnasta takaisin.
Myös virheellinen tieto esimerkiksi kiinteistön tai vuokramaan rakennusoikeudesta voi olla virhe. Tämä pätee eritoten tilanteita, jolloin ostajan tarkoituksena on ollut rakentaa lisää rakennuksia tai laajentaa vanhoja rakennuksia. Tietyissä harvinaisissa tilanteissa virhe voi johtua myös naapurikiinteistön käytöstä annetuista virheellisistä tiedoista.
Reklamaatio kiinteistön virheestä kesämökin kaupassa
Mikäli havaitset virheen tai pidät virhettä hyvin todennäköisenä, tulee sinun tehdä virheestä Reklamaatio kesämökin myyjälle. Reklamaatio tarkoittaa ilmoitusta virheestä, sekä vaatimusta virheen korjaamisesta. Sinun tulee siis virheestä ilmoittamisen lisäksi esittää myös vaatimuksesi, joka on yleensä virheen korjaaminen tai hinnanalennus.
Laki on reklamaation suhteen varsin tiukka ja sen tekemättä jättäminen tarkoittaa, että menetät oikeuden vaatia hyvitystä ostajalta virheen johdosta. Reklamaatio kannattaa tehdä kirjallisesti tai sähköisesti, niin että voit tarvittaessa todistaa sen saapuneen myyjälle. Reklamaatiolle on säädetty määräaika ja se tulee tehdä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemista. Tämä tarkoittaa noin kuukautta – paria kuukautta virheen havaitsemista, mutta aikaan vaikuttaa pidentävästi esimerkiksi virheen selvittämisen vaikeus esimerkiksi rakenteissa olevissa virheissä. On kuitenkin tärkeää tehdä reklamaatio mieluummin hieman keskeneräisin tiedoin, kuin jäädä odottamaan lopullisia tietoja virheestä, mikäli selvittäminen viivästyy.
Reklamaatiossa tulee yksilöidä virhe mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittaa, että virheen laatu ja laajuus tulee senhetkisen tiedon mukaan yksilöidä. Toisinaan reklamaatiota tulee myös täydentää uudella reklamaatiolla, mikäli virhettä tutkiessa tai korjatessa paljastuu lisävirheitä tai virheen laajuus osoittautuu ennakoitua suuremmaksi. Reklamaatiossa tulee myös olla arvio korjauskustannuksista, mikäli sellainen on mahdollista antaa. Reklamaatio tulee pääsääntöisesti tehdä viimeistään viiden vuoden kuluessa kaupanteosta.
Virheen seuraukset kesämökin kiinteistökaupassa
Mikäli epäilet virhettä ostamassasi kesämökissä, tai muussa vapaa-ajan rakennuksessa, on tällöin syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan virhettä selvittämään, sillä virhesäännöstö on kaikkinensa varsin laaja. Ensimmäisenä sinun tulee selvittää virheen olemassaoloa ja sen laajuutta. Tässä selvityksessä on suositeltavaa käyttää rakennusteknillistä asiantuntijaa, mikäli kyse on rakennusten kunnosta johtuvasta virheestä. Usein virheen selvittäminen ja korjaaminen voi myös vaatia rakenteiden purkamista.
Reklamaation jälkeen on mahdollisuuksien mukaan suotavaa pyrkiä sopimaan kesämökin myyjän kanssa virheen korjaamisesta, tai virheen korjauskustannusten korvaamisesta. On siis mahdollista sopia, että myyjä hoitaa virheen korjaamisen omalla kustannuksellaan. On myös mahdollista sopia, että myyjä hyvittää virheen korjauskustannukset ostajalle. Lisäksi on mahdollista sopia, että myyjä palauttaa osan kauppahinnasta hinnanalennuksena ostajalle, jolloin virheen korjaaminen on ostajan harkinnan varassa. Laki mahdollistaa myös koko kaupan purkamisen ja kauppahinnan palauttamisen, mikäli virhe paljastuu laajaksi ja rakennusten käyttöön merkittävästi vaikuttavaksi.
Hinnanalennus on yleisin vaatimus kesämökkikiinteistöjen kaupan virhetilanteissa. Tällöin hinnanalennuksen suuruus määritetään siten, että mikä oli kaupanteossa sovitun kiinteistön (tai vuokramaalla olevan rakennuksen) ja todellisuudessa saadun rakennuksen välisen arvon erotus. Toisin sanoen hinnanalennus kiinteistön virheestä yleensä määritetään korjauskustannusten perusteella. Hinnanalennuksessa tulee kuitenkin huomioida myös rakennuksen mahdollisesti parantanut taso. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli esimerkiksi 25 vuotiaan rakennuksen katto on osoittautunut virheelliseksi ja se on jouduttu uusimaan, ei hinnanalennuksen määrä ole koko kattoremontin hinta, vaan tällöin tehdään vähennys uudesta katosta aiheutuneesta tasonparannuksesta. Säännöksen tarkoitus on se, että koska ostaja on ostanut talon, jossa on 25 vuotta vanha katto, mutta kattoremontin jälkeen hän saanut rakennukseen upouuden katon, tulee myös ostajan osallistua kustannuksiin, sillä uusi katto on luonnollisesti parempi kuin 25 vuotta vanha katto.
Mikäli virheestä ei päästä sovintoon, on ostajalla mahdollisuus nostaa hinnanalennus- tai kaupanpurkukanne kesämökin myyjää vastaan käräjäoikeudessa. Samassa yhteydessä on myös mahdollista vaatia vahingonkorvausta aiheutuneista selvitys- yms. virheen tutkimuskuluista.
Kiinteistönvälittäjän ja kuntokartoittajan vastuu virhetilanteessa kesämökin kaupassa
Tietyissä harvinaisemmissa tilanteissa myös kaupassa toiminut kiinteistönvälittäjä tai -välittäjäliike voi olla vastuussa virheelliseksi osoittautuneista tiedoista kesämökin kaupassa. Tällaiset tilanteet koskevat vain kiinteistönvälittäjän vastuulla kaupanteossa olleita yksityiskohtia. Esimerkkinä on kiinteistönvälittäjän antama virheellinen tieto esim. mahdollisuudesta muuttaa kesämökki, tai muu loma-asunto vakituiseksi asunnoksi.
Myös kuntokartoittaja tai kartoituksen tehnyt yritys voi olla vastuussa kuntokartoituksen virheellisistä tai puutteellisista tiedoista. Tällöin vastuun edellytyksenä on, että kuntokartoitus on tehty niin huolimattomasti, että virheelliset tai puuttuvat tiedot olisi pitänyt havaita huolellisessa tarkastuksessa. Pelkästään virheiden myöhäisempi ilmeneminen ei siis ole kuntokartoituksessa tapahtunut virhe.
Kiinteistönvälittäjä tai kuntokartoittaja voi olla tilanteesta ja virheestä riippuen, joko yksin tai yhdessä myyjän kanssa vastuussa virheestä. Tällöin seurauksena on vahingonkorvaus virheestä. Virheestä täytyy reklamoida kohtuullisessa ajassa (muutama kuukausi virheen huomaamisesta). Ehdoton takaraja on kymmenen vuotta, jonka jälkeen havaittuja virheitä ei ole enää mahdollista vaatia korvattavaksi.
Luovutusvoittoverotus, eli myyntivoitto kesämökkiä myytäessä
Kesämökkiä myytäessä tulee maksaa luovutusvoittoveroa, eli myyntivoittoa, mikäli kesämökkiä myydän ostohintaa korkeampaan hintaan. Myyntivoitto lasketaan myyntihinnan ja ostohinnan erotuksena, josta menee voiton suuruudesta riippuen 30% tai 34% myyntivoittoveroa.
Mikäli myyjä on itse saanut kesämökin perintönä, tai lahjana, lasketaan mahdollinen myyntivoitto-, eli luovutusvoittovero perintö- tai lahjaverotusarvon ja myyntihinnan erotuksesta samaan tapaan, kuin ostettua kesämökkiä myytäessä.
Mikäli myyntihinta alittaa ostohinnan tai perintö- tai lahjaverotusarvon, voi tällöin luovutus- tai myyntitappion vähentää verotuksessa.
Kotilain lakipalvelut
Edellä on kuvattu vapaa-ajan kiinteistön ostamiseen, omistamiseen ja myymiseen liittyviä seikkoja vain pääpiirteittäin. Kyseessä on yleinen kesämökin ostajan ja myyjän muistilista. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat lakimiehen apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi lakimiehen asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan ja neuvon jatkotoimenpiteissä.
Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:
Lakivideo asuinkiinteistön kaupasta
(Asuinkiinteistöjen kauppaan pätevät samat säännöt, kuin kesämökkien kauppaan)
Hyödyllisiä sivuja
Jaa artikkeli:
Yhteystiedot
Kotilaki palvelee koko Suomessa.
Kaikki oikeudet pidätetään.