Työsopimuksen tekeminen - Mitä tulee tietää?

Työsopimuksen teko, laatiminen, muuttaminen ja jatkaminen

Työsopimuksen tekeminen. Mitä tulee tietää työsopimuksen teosta, muuttamisesta tai jatkamisesta? Mitä oikeuksia minulla on? Mikä on työehtosopimus? Lue lisää.

Työsopimuksen tekeminen - muotovaatimukset

Työsopimuksen tekemiselle ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia, vaan työsopimus voidaan laatia kirjallisesti, suullisesti tai esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Kirjallisen työsopimuksen tekeminen on kuitenkin suositeltavaa, sillä mahdollisten ongelmien esiintyessä on tällöin työsopimuksen sisällön selvittäminen helpompaa.

Työsopimus on aina pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleva, eli ns. vakituinen työsuhde. Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen vaaditaan aina perusteltu syy, joka on hyvä kirjata ylös työsopimukseen. Tällainen syy voi olla esimerkiksi töiden selkeä kausittaisuus, kuten esimerkiksi pelkästään kesäaikaan sijoittuvat työt. Hyväksyttävä syy määräaikaisuudelle ei puolestaan ole esimerkiksi se, että työntekijä otetaan töihin eräänlaiselle koeajalle tietyksi määräajaksi, jonka jälkeen työnantaja harkitsee työsuhteen jatkamista. Tällöin työsuhdetta on pidettävä todellisuudessa toistaiseksi voimassaolevana ja työntekijä voi olla oikeutettu korvaukseen, mikäli hänen työsopimustaan ei jatketa määräaikaisuuden päätyttyä.

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus on voimassa, kunnes se erikseen irtisanotaan. Määräaikainen työsopimus puolestaan päättyy määräaikaisuuden viimeisenä päivänä. Määräaikaista työsopimusta ei myöskään voi irtisanoa yksipuolisesti kesken määräaikaisuuden, ellei työsopimuksessa ole erikseen sovittu, että työsopimuksen irtisanominen on mahdollista.

Yleisiä työsopimuksen ehtoja

Tärkein yksittäinen työsopimuksen ehto on työstä saatu korvaus, eli palkka. Mikäli työtehtäviisi soveltuu työehtosopimus (eli työnantaja- ja työntekijäliittojen tekemä sopimus), on tällöin palkan oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen taulukkopalkka. Palkan suuruudesta ja myös sen määräytymisperusteista on kuitenkin mahdollista sopia myös työehtosopimuksesta poikkeavalla tavalla, mutta tällöinkin palkan loppusumman on joka tapauksessa oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen taulukkopalkka. Paremmin saa siis sopia, mutta ei huonompi sopimus on pätemätön.

Työntekijällä on aina oikeus lainmukaisiin ja työehtosopimusten mukaisiin lomiin, mutta työsopimuksessa on mahdollista sopia työntekijälle tästä parempia lomaehtoja.

Usein kesän alussa maksettavasta lomarahasta on yleensä sovittu työehtosopimuksissa, mutta mikäli sinun työsuhteeseesi ei noudateta työehtosopimusta, tai työehtosopimuksessa ei ole sovittu lomarahan maksamisesta, on tällöin lomarahan maksamisesta sovittava tekemässäsi työsopimuksessa.

Työsuhteen alun koeaika

Koeajan käyttäminen työsuhteen alussa on yleinen työsopimuksen ehto. Koeajalla tarkoitetaan ajanjaksoa työsuhteen alussa, jolloin sekä työntekijällä, että työnantajalla on oikeus purkaa työsopimus ilman irtisanomisaikaa.

Työntekijän ei ole välttämätöntä ilmoittaa työsopimuksen purkamiseen koeajalla mitään syytä, mutta työnantaja ei saa purkaa työsuhdetta koeajalla ilman hyväksyttävää perustetta. Lisäksi työnantajan on aina kuultava työntekijää työsuhteen koeaikapurusta. Tämä kuuleminen on kuitenkin käytännössä yleensö lähinnä muodollisuus, eikä valitettavasti niinkään tilaisuus saada vielä työsuhteelle jatkoa. 

Hyväksyttävä peruste työsuhteen purulle koeajalla voi olla esimerkiksi alisuoriutuminen työtavoitteissa ja kielletty peruste on esimerkiksi työn työntekijän raskaus. Koeaika saa olla kestoltaan enintään kuusi kuukautta, tai määräaikaisissa työsopimuksissa enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus

Työehtosopimus tarkoittaa käytännössä työntekijä- ja työnantajaliittojen tekemiä sopimuksia, jotka koskevat kyseisen alan kaikkia työntekijöitä (ns. yleissitova työehtosopimus). Kyseessä on ikään kuin työsopimuksen liite, jota työnantajan on kaikissa tilanteissa noudatettava. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu esimerkiksi vähimmäispalkoista, työajoista ja niiden määräytymisestä, lomaehdoista, sekä lomarahasta.

Edellisen ns. yleissitovan työehtosopimuksen lisäksi on olemassa myös suppeampia työehtosopimuksia, jotka koskevat vain tiettyjä työpaikkoja (ns. normaalisitova työehtosopimus). Mikäli olet epävarma siitä, soveltuuko sinuun jokin työehtosopimus, kannattaa asia selvittää asiantuntijalta.

Työsopimuksessa ei myöskään saa sopia huonommista ehdoista, kuin mitä työtehtäviäsi sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Sinulla onkin oikeus vaatia esimerkiksi työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai lomaetuja, vaikka työsopimukseesi olisi kirjattu näitä huonompia ehtoja.

Kielletyt ehdot työsopimuksessa

Työsopimuksessa ei ole mahdollista sopia huonommista työehdoista, kuin mitä työtehtäviä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu. Jos työsopimukseen on kirjattu esimerkiksi huonommat palkka-, työaika- tai lomaehdot, kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu, on työsopimus näiltä osin mitätön ja työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin ja työaikoihin.

Kohtuuttomat, sekä hyvien tapojen vastaiset ehdot työsopimuksissa ovat kiellettyjä. Tällaisissa tilanteissa kyseistä ehtoa ei tule soveltaa. Laissa ei ole listaa, milloin työsopimuksen ehto on kohtuuton tai hyvän tavan vastainen, vaan asiaa on aina arvioituva tapauskohtaisesti. Kuitenkin lainvastainen ehto on aina mitätön ja sama pätee ehtoihin, joka velvoittaisi työntekijän toimimaan esimerkiksi epärehelliseksi katsottavalla tavalla.

Työsopimuksen muuttaminen

Työsopimuksen muuttaminen vastaa aina lähtökohtaisesti samaa, kuin uuden työsopimuksen tekeminen, johon sekä työntekijän, että työnantajan tulee suostua. Työsopimuksen muuttamiselle ei ole muotovaatimuksia ja siitä on mahdollista sopia myös suullisestikin. Kuitenkin suurten työsopimusten muutosten yhteydessä on suositeltavaa laatia muutoksista kirjallinen asiakirja, joka selventää sovittua.

Työsopimuksen tekeminen

Työsuhteen jatkuminen määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen

Määräaikainen työsopimus päättyy itsestään viimeisenä voimassaolopäivänä ilman eri ilmoitusta. Mikäli työsuhdetta on tarkoitus jatkaa määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, tehdään tällöin usein uusi työsopimus, joka alkaa heti edellisen työsopimuksen päätyttyä.

Poikkeuksena edelliseen ovat tilanteen, jossa määräaikainen työsopimus päättyy, mutta työnantaja sallii työntekijän jatkamaan työtään työpaikallaan ilman uuden työsopimuksen laatimista. Tällaisessa tilanteessa vanha määräaikainen työsopimus jatkuu entisin ehdoin toistaiseksi voimassaolevana työsuhteena, eli ns. vakituisena työnä. Käytännössä tällainen tilanne tulee usein vastaan tilanteissa, joissa työsuhdetta halutaan jatkaa toistaiseksi voimassaolevana samoin ehdoin myös määräajan päättymisen jälkeen.

Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Mikäli työntekijä itse haluaa muuttaa työsuhteensa osa-aikaiseksi, on asiasta neuvoteltava työnantajan kanssa. Työnantajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta suostua osa-aikaistamiseen.

Mikäli työnantajalla olisi oikeus irtisanoa työntekijä ns. tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla (ks. täältä varoituksen antamisestä, sekö työnantajan suorittamasta irtisanomisesta) voi työnantaja tällöin irtisanomisen sijasta suostua täysiaikaisen työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi.

Kilpailukieltosopimus työsopimuksessa

Kilpailukieltosopimus tarkoittaa työsopimuksessa, tai erillisessä kilpailukieltosopimuksessa sovittua, määrätyn ajan mittaista kieltoa työntekijälle harjoittaa työantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpaileva toiminta tarkoittaa esimerkiksi työsopimuksen tekemistä vastaaviin tehtäviin kilpailevan yrityksen kanssa, tai työantajan kanssa kilpailevan oman yrityksen perustamista. Kilpailukielto on mahdollista vain, mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työntekijästä itsestään, eli tavallisesti työntekijän itse suorittamasta irtisanoutumisesta. Toisin sanoen, mikäli työntekijä irtisanotaan esimerkiksi tuotannollisilla- tai taloudellisilla perusteille, ei kilpailukieltosopimus ole tällöin voimassa.

Kilpailukieltosopimus on lain mukaan mahdollista tehdä vain sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka työtehtävissään saavat tietoonsa työantajan kannalta erittäin tärkeitä tietoja, kuten yrityssalaisuuksia tai muita arvokkaita yksityiskohtia työnantajan liiketoiminnasta, tai ovat muuten poikkeuksellisen tärkeitä työnantajan liiketoiminnalle. Työntekijän on aina suostuttava kilpailukieltoon, mutta tietyissä tehtävissä työpaikan saamisen ehtona voi luonnollisesti olla kilpailukieltosopimuksen allekirjoittaminen.

Kilpailukieltosopimuksen kesto voi olla enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Kilpailukiellon kesto voi kuitenkin nousta enintään 12:sta kuukauteen, mikäli työntekijä on saanut korvauksen kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamisesta.

Mikäli työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, on työntekijä tällöin vahingonkorvausvastuussa työantajalleen sopimusrikkomusta. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan lisäksi sopia tietyn könttäsumman suuruisesta sopimussakosta, jolloin vahingonkorvauksen enimmäismäärä on sopimussakon suuruinen. Vahingonkorvausvastuun vuoksi kilpailukieltosopimuksiin onkin syytä asennoitua vakavasti.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on kuvattu työsopimusten solmimiseen liittyviä seikkoja vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen ohjelista aiheesta: työsopimuksen tekeminen – mitä tulee tietää työsopimuksen tekemisestä, muuttamisesta ja jatkamisesta? Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat lakimiehen apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi lakimiehen asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan ja neuon jatkotoimenpiteissä.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo työsopimuksen laatimisesta, muuttamisesta ja jatkamisesta

Hyödyllisiä sivuja

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa. 

Kaikki oikeudet pidätetään. 

Sisältö