Testamentin tiedoksianto ja hyväksyminen
Testamentti perinnöissä ja perinnönjaossa
Testamentin tiedoksianto ja hyväksyminen. Mitä täytyy tehdä ennen perunkirjoitusta tai perinnönjakoa? Onko testamenteissa muotovaatimuksia, jotka tulee noudattaa? Lue miten toimia ja mitä huomioida.
Testamenttiin liittyviä muotovaatimuksia
Mikäli perinnönjättäjä on tehnyt testamentin, on tällöin laissa asetettu edellytyksiä testamentin hyväksymiselle. Testamentin hyväksymisellä voi olla esimerkiksi vaikutuksia kuolinpesän osakkaiden asemaan ja onkin mahdollista, että osan kuolinpesän alkuperäisten osakkaiden osakkuus kuolinpesässä päättyy testamentin hyväksymiseen.
Perinnönjako ei käytännössä olekaan mahdollista ennen kuin nämä testamenttia koskevat edellytykset on täytetty. Edellytysten täyttämiseen on useampi erilainen tapa ja onkin tilannekohtaista, mikä on paras toimintatapa.
Testamentin tiedoksianto
Testamentti on ensinnäkin annettava virallisesti tiedoksi kaikille kuolinpesän osakkaille. Viralliseen tiedoksiantoon on useampi erilainen tapa, mutta yleensä tämä hoidetaan siten, että jokainen kuolinpesän osakas saa itselleen oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista ja kuittaa allekirjoituksellaan testamentin vastaanotetuksi. Tätä varten käytetään yleisesti testamentin tiedoksiantolomaketta tai asiakirjoja. Tästä on aina syytä ottaa talteen allekirjoitettu testamentin tiedoksisaantitodistus, jotta testamentin tiedoksiannosta jää kirjallinen todiste.
Testamentin tiedoksiannosta huolehtiminen on testamentinsaajan vastuulla, eli sen perinnönsaajan tai perinnönsaajien, jotka saavat testamentin mukaan perintöä. Usein testamentin tiedoksiannossa käytetään kuitenkin asiantuntija-apua. Testamentti tulee antaa tiedoksi myös niille perillisille, jotka saavat perintöä, mutta joiden perintöosuus vähenee testamentin vuoksi.
Testamentti voidaan myös tietyissä tilanteissa antaa virallisesti tiedoksi haastemiehen välityksellä. Tämä toimintapa lisää kuluja ja se voidaan kokea epämiellyttävänä. Ensisijaisesti onkin suositeltavaa pyrkiä hoitamaan testamentin tiedoksianto yllämainitulla vapaaehtoisuuteen perustuvalla kuittauksella testamentin vastaanottamisesta.
Selvyyden vuoksi todettakoon, että testamentin virallinen tiedoksianto ei tarkoita testamentin tosiallista saamista kuolinpesän osakkaiden tietoon. Onkin varsin yleistä, että testamentista on jaettu kopiot kaikille tiedoksi ennen kuin testamentin viralliseen tiedoksiantoon ryhdytään.
Testamentin oikeaksi todistaminen
Oikeaksi todistettu jäljennös tarkoittaa esimerkiksi kopiota testamentista, johon esteettömät henkilöt ovat merkinneet allekirjoituksillaan, että ovat tarkistaneet alkuperäisen testamentin. Oikeaksi testamenttikopion voi todistaa esimerkiksi myös digi- ja väestötietovirastossa
Oikeaksi todistettu testamentti ei siten tarkoita, testamentin aitoutta olisi tutkitta, vain pelkästään sitä että alkuperäisessä testamentissa oleva allekirjoitus on tarkistettu olevan käsin tehty.
Testamentin hyväksyminen
Testamentin tiedoksiannon jälkeen testamentti on vielä erikseen hyväksyttävä, jotta testamentti saa lainvoiman. Hyväksymiseen on kaksi erilaista tapaa.
Yleisin tapa on hyväksyä testamentti kirjallisesti ja sitoutua olemaan moittimatta sitä. Tämä tarkoittaa asiakirjan allekirjoittamista, jossa testamentin virallisesti tiedoksisaanut kuolinpesän osakas ilmoittaa kirjallisesti hyväksyvänsä testamentin ja sitoutuu olemaan nostamatta kannetta, jossa pyritään kumoamaan testamentti.
Yleensä testamentin hyväksyminen ja virallinen tiedoksianto tehdään samalla asiakirjalla tai lomakkeellta, jossa kuolinpesän osakas samalla vahvistaa saaneensa testamentin virallisesti tiedoksi ja samalla sitoutuu olemaan moittimatta sitä. Myös tästä on aina syytä ottaa talteen allekirjoitettu testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymistodistus tai -lomake, jotta testamentin tiedoksiannosta ja hyväksymisestä jää kirjallinen todiste.
Toinen tapa testamentin hyväksymiseen on ajan kuluminen yli säädetyn määräajan, jonka jälkeen testamentti ikään kuin passiivisesti hyväksytään. Testamentti tuleekin hyväksytyksi kuuden kuukauden kulutta siitä, kun testamentti on annettu virallisesti tiedoksi. Määräaika alkaa juoksemaan siitä, kun kuolinpesän osakas on allekirjoituksellaan kuitannut testamentin virallisesti vastaanotetuksi, mutta ei ole tällöin hyväksynyt testamenttia. Määräaika alkaa myös kulumaan haastemiehen toimittamasta tiedoksiannosta, mikäli testamentin virallinen tiedoksianto on hoidettu haastemiehen välityksellä.
Kun kaikki kuolinpesän osakkaat ovat saaneet testamentin virallisesti tiedoksi ja hyväksyneet sen, joko allekirjoituksin tai kuuden kuukauden kulumisen takia, testamenttia koskevat muodollisuudet on täytetty. Tämän jälkeen kuolinpesä ja sen osakkaat ovat testamentin mukaisessa muodossaan.
Esimerkki: Pekka on tehnyt testamentin, jossa hän testamentannut koko omaisuutensa veljenpojilleen Jarkolle ja Sakulle. Naimattoman ja lapsettoman Pekan lakimääräiset perilliset ovat hänen sisaruksensa Kaija ja Teemu. Pekan kuolinpesän osakkaita ovat hänen kuolemansa jälkeen lakimääräisinä perillisinä Kaija ja Teemu, sekä testamentinsaajana Jarkko ja Saku.
Kaija ja Teemu saavat Pekan testamentin virallisesti tiedokseen ja hyväksyvät sen. Tämän jälkeen he eivät ole enää Pekan kuolinpesän osakkaita ja kuolinpesän osakkaiksi jäävät Jarkko ja Saku, jotka testamentin mukaan saavat koko perinnön. Jarkko ja Saku voivatkin tämän jälkeen alkaa järjestelemään heille tapahtuvaa perinnönjakoa.
Käytännössä testamentin hyväksyminen tarkoittaa testamentintekijän kuoleman jälkeen tapahtuvaa testamentin hyväksymistä. Varsin usein testamentti pidetään salassa, joten kuolinpesän osakkailla ei usein ole tietoa testamentista tai ainakaan sen sisällöstä perinnönjättäjän elinaikana. Testamentti on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollista hyväksyä myös perinnönjättäjän elinaikana.

Testamentti ja lakiosa, sekä lakiosan vaatiminen
Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen, eli perinnönjättäjän lapsen tai lapsen ollessa kuollut, hänen lastensa (eli perinnönjättäjän lastenlasten) oikeutta vaatia perintönä vähintään puolta lakimääräisestä perintöosasta. Koska rintaperilliset lain mukaan ovat ensisijaisia perijöitä, tulee lakiosan vaatiminen perinnön saamiseksi kyseeseen vain niissä tilanteissa, joissa perinnönjättäjä on testamenttimääräyksellä tehnyt rintaperillisensä kokonaan perinnöttömäksi tai vähentänyt hänen perintöosuutensa alle puoleen siitä, mitä se olisi ilman testamenttimääräystä.
Lakiosaa ei saa itsestään, vaan lakiosaa tulee vaatia todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai todisteellisesti tiedon hänen perintöosuuttaan vähentävästä tai poistavasta testamentista. Todisteelliselle tiedoksiannolle on laissa asetettu ehtoja, eli esimerkiksi postilla saatu kopio testamentista tai lakiosavaatimuksesta ei ole itsessään riittävä, jotta se täyttäisi lain asettamat vaatimukset.
Esimerkki 1: Pekalla on kaksi lasta Antti ja Teemu. Pekka on tehnyt testamentin, jossa hän on määrännyt koko omaisuutensa menevän perintönä Antille. Pekan kuoleman jälkeen Teemu vaatii lakiosuuttaan. Pekan kuolinpesän varallisuus on 100.000 euroa, jolloin Teemun osuus perinnöstä olisi puolet, eli 50.000 euroa, mikäli Pekka ei olisi tehnyt testamenttia. Teemun lakiosan suuruus on puolet hänen lakimääräisestä perintöoastaan, eli hänelle kuuluvan lakiosan suuruus on 25.000 euroa. Loppuosa perinnöstä, eli 75.000 euroa menee Antille.
Lakiosa on aina mahdollista maksaa rahana. Lakiosavaatimuksen tehnyt henkilö ei siten voikaan vaatia lakiosana jotain tiettyä omaisuuserää itselleen. Onkin tällöin testamentinsaajan päätettävissä, että maksaako hän lakiosan rahana vain haluttuna omaisuutena.
Testamentin moite
Testamentin moite tarkoittaa sitä, että testamentin hyväksymisen sijasta kuolinpesän osakas tai muu henkilö, jolla on oikeus perintöön nostaa kanteen käräjäoikeudessa testamentin kumoamiseksi. Testamentin moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on annettu virallisesti tiedoksi kuolinpesän osakkaalle.
Peruste testamentin kumoamiselle voi olla esimerkiksi se, että testamentin tekijä ei testamentin allekirjoitushetkellä enää ollut testamentintekokelpoinen esimerkiksi muistisairauden takia. Moitekanne tarkoittaa sitä, että testamentin itsessään ei uskota olevan väärennös, mutta se on muun syyn takia pätemätön.
Testamentin moitekanne on kuitenkin raskas prosessi, joka yleensä tulehduttaa kuolinpesän osakkaiden välit, joten siihen lähteminen tulee harkita erittäin huolellisesti. Oikeudenkäynneissä myös pääsääntönä on, että hävinnyt osapuoli maksaa toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut, joten turhat moitekanteet aiheuttavat muun rasituksen lisäksi myös mahdollisesti suuriakin kuluja.
Mikäli testamentin epäillään olevan väärennös, ei tällöin kanteen nostamiselle ole edellä mainittua kuuden kuukauden määräaikaa. Testamentin väärentäminen on myös rikos, joten siitä seuraa myös poliisitutkinta.
Kotilain lakipalvelut
Edellä on kuvattu testamenttiin liittyviä kysymyksiä vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen ohje aiheesta: testamentin tiedoksianto ja hyväksyminen. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä. Kotilaki tarjoaa lakipalveluna myös avustamista testamentin tiedoksianto- ja hyväksymisasiakirjojen / lomakkeiden laatimisessa ja niiden kanssa toimimisessa.
Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:
- Neuvonta perinnöissä, testamentissa ja lahjoissa, sekä niiden suunnittelussa tai ongelmatilanteissa
- Testamentin laatiminen
- Testamentin tiedoksianto- ja hyväksymisasiakirjojen laatiminen
- Perukirjan laatiminen ja omatoimisessa perunkirjoituksessa avustaminen
- Perinnönjakokirjan laatiminen
- Lakiosavaatimusten tekeminen
Lakivideo testamentin huomioimisesta perinnöissä ja perinnönjaossa
Hyödyllisiä sivuja
Jaa artikkeli:
Yhteystiedot
Kotilaki palvelee koko Suomessa.
Kaikki oikeudet pidätetään.