Testamentin tekeminen

Testamentin teko ja laatiminen

Testamentin tekeminen ja laatiminen. Miten testamentti tehdään? Kannattaa minun tehdä testamentti? Miten testamentti vaikuttaa avio-oikeuteen? Lue lisää testamenteista.

Testamentin teko ja laatiminen

Testamentti tarkoittaa kirjallista tahdonilmaisua, jossa sen allekirjoittava henkilö määrää omasta omaisuudestaan hänen kuolemansa jälkeen. Testamentilla on mahdollista esimerkiksi määrätä perinnönsaajista, perintöosuuksien suuruudesta, sekä halutessaan myös esinekohtaisesti perinnönsaajista, eli kuka saa perintönä minkäkin omaisuuserän.

Testamentin tekeminen on aina vapaaehtoista, eli jokaisella on oikeus vapaasti joko laatia tai olla laatimatta testamenttia. Testamentin voi myös aina halutessaan peruuttaa ja sitä voi aina muuttaa. Yksinkertaisin tapa testamentin peruuttamiseen on testamentin (ja kaikkien sen mahdollisten kopioiden) hävittäminen. Testamentin tekijän on kuitenkin oltava psyykkiseltä kunnoltaan testamentintekokelpoinen. Tällöin esimerkiksi muistisairauden johdosta henkilö voi olla lain silmissä kykenemätön tekemään testamenttia tai sen muutosta. Testamentti kannattaakin tehdä mieluiten ”liian aikaisin”, sillä kunnosta riippuen elossa oleva henkilö ei ole enää kaikissa tilanteissa lain silmissä testamentintekokelpoinen.

Testamentin muotovaatimukset ja testamentin todistajat

Testamentti on otsikoitava Testamentiksi ja sen laatijan on allekirjoittava se. Edellisen lisäksi kahden esteettömän todistajan on myös samassa allekirjoitustilaisuudessa vahvistettava testamentti allekirjoituksillaan. Testamentin todistajien esteettömyys tarkoittaa sitä, että todistajat ovat perintöön ja testamenttiin nähden täysin ulkopuolisia henkilöitä, eli heillä tai heidän omalla lähipiirillään ei ole osuutta testamentin tekijän jälkeen jaettavaan perintöön. Testamentin todistajien tulee tietää, että he vahvistavat testamenttia, mutta itse testamentin sisältöä ei tarvitse paljastaa heille.

Testamentin teossa ja laatimisessa yleensä käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua. Tällöin testamentin laatija ei itse varsinaisesti kirjoita testamenttia, vaan asiantuntija kirjoittaa testamentin sen laatijan toivomusten mukaisesti. Etuna asiantuntijan apuna käyttämisessä on esimerkiksi se, että tällöin asiantuntija voi avustaa eri vaihtoehtojen läpikäymisessä, jolloin testamentin laatija saa yleensä paremman ja turvallisemman käsityksen eri vaihtoehtojen mahdollisuuksista ja niiden seurauksista. Myös Kotilain tarjoamissa lakipalveluissa on mahdollista tilata lakimiehen avustuksellä netissä tehty testamentti.

Testamentti on luonnollisesti mahdollista tehdä myös itse esimerkiksi mallia käyttämällä. Em. syistä en kuitenkaan suosittele tätä toimintatapaa.

Testamentin säilyttäminen ja sen julkisuus

Testamentin laatimisesta ei tarvitse ilmoittaa kenellekään. Testamentin voi siten tehdä ja sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa ilman, että henkilöt joita se koskee, ovat tietoisia asiasta.

Testamentin säilyttäminen on sen laatineen henkilön omalla vastuulla. Testamenttia voi säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa, mutta yleisempää on kotona ns. piirongin laatikossa säilytettävä testamentti. Testamentin säilytys kannattaa miettiä niin, että se on tarpeen tullen löydettävissä.

Yleistestamentti tai erityistestamentti, eli legaatti

Tavallisin testamenttityyppi on ns. yleistestamentti, jossa testamentin laatineen perintö on määrätty testamentissa määrätyille henkilöille tietyin osuuksin. Tällöin kaikki testamentissa mainitut henkilöt ovat testamentin laatijan kuoleman jälkeen yleistestamentinsaajina hänen kuolinpesänsä osakkaita ja heidän tulee vielä erikseen sopia varsinaisen perinnön jakamisesta.

Esimerkki 1: Tero on määrännyt testamentissaan, että hänen omaisuutensa menee tasaosuuksin hänen sisarustensa lapsille. Kukin Teron sisarusten lapsista saa siten Teron kuoleman jälkeen saman osuuden Teron perinnöstä. Varsinainen perinnönjako, jossa sovitaan kuka Teron sisarusten lapsista saa minkäkin Teron omaisuuden, tulee suorittaa erikseen.

Testamentissa voidaan myös määrätä ns. erityistestamentista, eli legaatista, joka tarkoittaa jonkun tietyn nimetyn omaisuuden testamenttaamista tietylle testamentissa nimetylle taholle. Tällöin kyseisen omaisuuden saava henkilö on erityistestamentinsaaja. Legaatti tarkoittaa siis erityistestamenttia.

Esimerkki 2: Tero on testamentissaan määrännyt hänen vanhan kotitilansa menevän perintönä vanhalle kaverilleen ja kotitilan naapurissa asuvalle Karille. Tällöin kyseessä on erityistestamenttimääräys ja Kari on erityistestamentinsaaja. Kari on testamentin mukaisesti oikeutettu hänelle testamentattuun tilaan, mutta muu perintö, sen hallinnointi ja jakaminen ei kuulu hänelle.

Omistusoikeustestamentti ja hallintaoikeustestamentti

Testamentissa on mahdollista määrätä perinnön siirtymisestä perinnönsaajille täydellä omistusoikeudella, jolloin kyseessä on omistusoikeustestamentti. Tämä onkin pääsääntöinen testamentintekotapa, jossa tarkoituksena on perinnön siirtäminen sen saajan omistukseen.

Esimerkki 1: Pekka on testamentissaan määrännyt omaisuutensa menevän puolisolleen Saaralle. Kyseessä on siten omistusoikeustestamentti.

Testamentilla voi lisäksi määrätä hallintaoikeuden antamisesta omistusoikeuden sijasta, jolloin kyseessä on hallintaoikeustestamentti. Tällöin perintönä tulevaan omaisuuteen saa hallintaoikeuden eri henkilö, kuin se joka saa perintönä omistusoikeuden kyseiseen omaisuuteen.

Esimerkki 2: Kalle on testamentissaan määrännyt, että hänen puolisonsa Jaana saa elinikäisen hallintaoikeuden Kallen kesämökkiin ja kotitaloon. Kallen kuoleman jälkeen Jaana saa elinikäisen hallintaoikeuden turvin hallita kesämökkiä ja kotitaloa. Tällöin Jaana vastaa kesämökin ja kotitalon ylläpidosta ja kaikista kuluista, sekä saa käyttää niitä samoin tavoin kuin hän omistaisi ne.

Kesämökin ja kotitalon omistus siirtyy Kallen kuoleman jälkeen hänen perillisilleen, joita ovat tässä esimerkissä Kallen ja Jaanan lapset Sami ja Saana. Lapset omistavat kesämökin, ja kotitalon, mutta ne ovat heidän äitinsä Jaanan hallussa. Sami ja Saana saavat hallintaoikeuden kesämökkiin ja kotitaloon vasta heidän äitinsä Jaanan kuoltua tai mikäli Jaana luopuu hallintaoikeudestaan. Sami ja Saana eivät maksa perintöveroja kesämökistä ja kotitalosta täydestä arvosta, koska heidän perintöveroihinsa tehdään vähennys heidän äitinsä hallintaoikeudesta.

Hallintaoikeustestamentilla voidaankin siten esimerkiksi turvata puolison käyttöoikeus haluttuun omaisuuteen ja samalla vähentää lasten perintöverojen määrää.

Testamentin tekeminen

Keskinäinen testamentti

Keskinäinen testamentti tarkoittaa kahden henkilön yhdessä tekemää testamenttia. Keskinäisiä testamentteja tekevät eritoten puolisot yhdessä, mutta myös muiden henkilöiden kuten sisarusten keskinäiset testamentit ovat mahdollisia.

Keskinäisessä testamentissa yhdistetään siis kahden eri henkilön testamentit samaan asiakirjaan. Varsin usein henkilöt testamenttaavat tällöin ainakin osan omaisuudestaan toiselle, mutta tämä ei ole välttämätöntä.

Esimerkki: Puolisot Saku ja Katri tekevät keskinäisen testamentin, jossa kumpikin määrää, että ensimmäisen puolison kuoltua, leski saa täyden hallintaoikeuden ensin kuolleen puolison omaisuuteen. Perintö menee muuten pariskunnan lapsille. Puolisot ovat siten tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin toisilleen, jossa perinnön omistus siirtyy lapsille.

Avio-oikeuden poistaminen testamentissa

Varsin yleinen tahto testamenteissa on, että testamentinsaajan aviopuolisolle ei ole oikeutta mahdollisessa avioerossa tai kuoleman koittaessa saada lahjoitettua omaisuutta itselleen, eli pois testamentintekijän suvun hallusta. Ks. Tarkemmin avio-oikeudesta täältä.

Tämä testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeus on mahdollista poistaa testamenttiin otettavalla määräyksellä. Tällöin testamentin tekijä voi olla varma siitä, ettei hänen antamansa perintö poistu suvun hallusta, ainakaan vastoin lahjansaajan tahtoa, avioliiton päättymisen myötä.

Lakiosan vaikutus testamenttiin

Testamentissa on mahdollista määrätä omaisuudesta vapaasti oman tahtonsa mukaan. Mikäli testamentintekijällä on rintaperillisiä, eli lapsia tai lapsenlapsia, niin silloin heillä voi olla oikeus lakiosavaatimuksen tekemiseen. 

Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen oikeutta vaatia itselleen osaa perinnöstä silloin, kun hänet on tehty testamentilla kokonaan tai osittain perinnöttömäksi. Ks. tarkemmin lakiosasta ja sen vaatimisesta täältä. Testamentista huolimatta rintaperillisellä on siten yleensä oikeus lakiosan saamiseen, sitä vaatimalla.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on kuvattu testamentteihin ja niiden laatimiseen liittyviä kysymyksiä vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen ohjelista aiheesta: testamentin tekeminen. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä. Katso myös Kotilain palveluista etänä netissä tehtävän testamentin hinta.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo testamentin tekemisestä

Hyödyllisiä sivuja

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa. 

Kaikki oikeudet pidätetään. 

Sisältö