Sukupolvenvaihdoshuojennus yrityksen sukupolvenvaihdoksessa

Sukupolvenvaihdos yritystoiminnassa

Sukupolvenvaihdoshuojennus yrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Sukupolvenvaihdos on pitkä prosessi, jossa on monia huomioitavia asioita. Katso ohjelista vaihtoehdoista, huomioitavista asioista, verotuksesta ja toteutuksesta.   

Sukupolvenvaihdos yritystoiminnassa

Sukupolvenvaihdos tarkoittaa yritystoiminnan siirtämistä, joko kokonaan tai osittain sitä jatkavalle taholle, eli uudelle yrittäjälle tai yrittäjille. Kyseessä on siis omistajanvaihdos yrittämistä jatkavalle sukupolvelle. Yritystoiminnassa on olemassa useita merkittäviä verohuojennuksia tämän siirron helpottamiseksi. Huojennuksia on mahdollista hyödyntää kaikissa yritysmuodoissa. Verohuojennusten toteutuminen ja laajuus vaihtelevat suuresti tilanteiden ja osapuolten sukulaisuussuhteen mukaan ja niihin sisältyy myös verosanktioiden uhka, mikäli liiketoimintaa jatkava puolestaan luopuu yritystoiminnasta ennen lakisääteisten määräaikojen täyttymistä.

Verohuojennusten saavuttamisessa on lisäksi asetettu ehtoja luovutettavalle yritystoiminnalle. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että verohuojennuksiin on oikeus vain elinkeinotoimintaa harjoittavien yhtiöiden osalta. Sen sijaan sukupolvenvaihdos omaisuuden säilyttämiseen ja kasvattamiseen tarkoitetutuissa ns. holding-yhtiöissä ei pääsääntöisesti oikeuta verohuojennuksiin.

Sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten tarkoituksena, onkin mahdollistaa sujuva yritystoiminnan siirto vähäisellä verorasituksella uudelle yrittäjäpolvelle, joka sitoutuu pitkäaikaiseen liiketoiminnan jatkamiseen. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa usealle eri tavalla, mutta yleisimpiä ovat lahja, lahjanluonteinen kauppa ja tietyissä tilanteissa myös perintö. 

Edelleen sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa, se voidaan toteuttaa useassa eri vaiheessa vähitellen jopa vuosikymmenten kuluessa. Tällöin onkin mahdollista käyttää useita eri tapoja sujuvan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa vaiheittain. Vaiheittainen sukupolvenvaihdos voikin tapahtua esimerkiksi niin, että yritys- tai maatalousomaisuutta luovutetaan suunnitelman mukaan vähitellen jatkajapolvelle ja täydellinen siirtymä jatkajalle tapahtuu vasta luopujan eläköityessä, tai jopa sitä myöhemmin esimerkiksi perintönä.

Sukupolvenvaihdokseen lähtiessä, onkin tärkeää laatia ensin tiekartta, jonka mukaan edetään. Tällöin askelmerkit ovat selviä kaikille osapuolille ja mahdollisten olosuhdemuutosten koettaessa, niihin kyetään reagoimaan tehokkaasti. Jokainen sukupolvenvaihdos on omanlaisensa tilanne, joten jokainen sukupolvenvaihdossuunnitelmansa on omanlaisensa.

Lahjana, kauppana tai lahjanluontoisena kauppana tapahtuva sukupolvenvaihdos

Sukupolvenvaihdokseen liittyvät verohyödyt koskevat lähinnä lahjoja, perintöjä ja lahjanluonteisia kauppoja, mutta sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa myymällä yritys sen osa toimintaa jatkavalle taholle käyvästä arvosta. Tällöin maksettava kauppahinta vastaa yrityksen arvoa, eli ns. markkina-arvoa, joka olisi mahdollista saada myymällä kokonaisuus avoimessa kaupankäynnissä. Käypään hintaan tapahtuvassa myynnissä ainut mahdollinen verohyöty voi tulla kyseeseen yritystoiminnan luovuttajan luovutusvoittoverovapaudessa. Ks. tarkemmin kohta 6. Ehdot myyjän luovutusvoittoverovapaudelle sukupolvenvaihdoksessa.

Yleisempää onkin, että sukupolvenvaihdos toteutetaan, joko lahjana tai lahjanluontoisena kauppana. Lahjana tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa yritystoiminta tai osa siitä lahjoitetaan jatkavalle taholle, jolloin ainoat veroseuraamukset ovat lahjoituksesta koituva lahjavero. Varsin usein sukupolvenvaihdos tapahtuu vähitellen, joten koko yritystoiminnan lahjoittamista yleisempää onkin vähitellen pienemmissä erissä tapahtuvat lahjoitukset. Tällöin on mahdollista siirtää omistusta ja vastuuta vähitellen jatkajalle tai jatkajille. Lahjoituksista aiheutuvista lahjaveroista on myös tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista saada huojennusta. Ks. tarkemmin kohta 7. Yritystoimintaa jatkavan verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa.

Lahjanluontoinen kauppa tarkoittaa sitä, että yritystoiminta tai sen osa siirretään jatkajalle alihintaan toteutettavaan kauppaan. Mikäli kaupassa maksettava vastike on enintään 75% hankittavan omaisuuden käyvästä arvosta, on tällöin ostajan maksettava lahjaveroa hänen alennuksena saamastaan lahjasta. Lahjan suuruus lasketaan käyvän arvon ja maksetun vastikkeen välisenä erotuksena. Mikäli vastike on yli 75% käyvästä arvosta, ei tällöin tarvitse maksaa ollenkaan lahjaveroa.

Esimerkki 1: Ykä Yrittäjä myy 100.000 euron arvoisen yrityksensä Janne Jatkajalle 50.000 euron hintaan. Maksettava vastike (50% käyvästä hinnasta) on vähemmän kuin 75%, jolloin Jannen tulee maksaa saamastaan alennuksesta lahjaveroa. Jannen katsotaan saaneen 50.000 euron (100.000€ – 50.000€) suuruisen lahjan.

Esimerkki 2: Ykä Yrittäjä myy 100.000 euron arvoisen yrityksensä Janne Jatkajalle 76.000 euron hintaan. Maksettava vastike (76% käyvästä hinnasta) on enemmän kuin 75%, jolloin Jannen ei tarvitse maksaa ollenkaan lahjaveroa.

Lahjanluonteisesta kaupasta aiheutuvista lahjaveroista on myös tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista saada huojennusta. Ks. tarkemmin kohta 7. Yritystoimintaa jatkavan verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa.

Perintönä tai testamentilla tapahtuva sukupolvenvaihdos

Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa myös perintönä. Joissakin tilanteissa perintönä tapahtuva sukupolvenvaihdoksen loppuunsaattaminen saattaa olla suunniteltuakin. Tällöin yleensä valta-osa sukupolvenvaihdoksesta on jo toteutettu suunnitellusti ja yrittäjyydestä luopunut vanha yrittäjä on jäänyt taustalle vähemmistöomistajaksi.

Yleisempää on kuitenkin, että kuolemantapauksen johdosta tapahtuva sukupolvenvaihdos tulee yllättäen. Myös tällöin toimintaa jatkavat uuden sukupolven yrittäjät ovat oikeutettuja sukupolvenvaihdoshuojennuksiin verotuksessa samoilla ehdoilla, kuin lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa. Erona tällöin on, että sukupolvenvaihdoksessa huojennettava vero on perintövero. Ks. tarkemmin kohta 7. Yritystoimintaa jatkavan verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa.

Yritysvarallisuudesta, kuten kaikesta muustakin omaisuudesta, on mahdollista määrätä testamentilla. Testamentissa onkin siten mahdollista osoittaa jatkaja yritystoiminnalle, joskaan perintöä ei ole koskaan pakko ottaa vastaan. Testamentin laatiminen on aina suositeltavaa, mutta varsinkin vuosien tai vuosikymmenen varrella suunnitelluksi tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä sukupolvenvaihdossuunnitelmaan sopivan testamenttimääräyksen tekeminen on erittäin suositeltavaa.

Ks. Tarkemmin testamentin laatimisesta täältä.

Osakkeiden lunastamisella tapahtuva sukupolvenvaihdos

Osakeyhtiöissä sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa joko kokonaan tai osittain niin, että yritys lunastaa luopujan osakkeet. Tällöin ennen osakkeiden lunastamista osa yhtiön osakkeista on siirretty yritystoimintaa jatkavalle taholle. Lunastamisen jälkeen yhtiön omistus on siirtynyt jäljellejääneille osakkaille, eli yritystoimintaa jatkavalle taholle.

Osakkeiden lunastamisella tapahtuva sukupolvenvaihdos tulee kuitenkin suunnitella tarkasti, sillä verotussäännökset asettavat sekä ylä-, että alarajat osakkeiden kauppahinnalle, jolla yhtiö voi lunastaa osakkeita ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia. Käypää hintaa korkeammassa kauppahinnassa riskinä on ylihinnan katsominen peitellyksi osingoksi ja liian alihintaisessa kaupassa riskinä on alihinnan katsominen yhtiön muiden osakkaiden saamaksi lahjaksi

Myyjän luovutusvoittovero (myyntivoittoverotus) sukupolvenvaihdoksessa

Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan kaupalla (tai lahjanluonteisella kaupalla), on tällöin varsin yleistä, että yritystoiminnan arvo luovutushetkellä on suurempi, kuin mitä se oli luopujan itsensä aloittaessa tai hankkiessa yritystoiminnan. Tavallisesti myytäessä omaisuutta hankintahintaa korkeampaan hintaan, tulee ns. voitosta maksettavaksi luovutusvoittoveroa (eli myyntivoittoveroa). Toiminimiyrittäjillä on lisäksi huomioitava mahdolliset luovutettavasta yritysomaisuudesta tehdyt poistot.

Luovutusvoittoveroa maksetaankin poistamattomien hankintamenojen ja myyntihinnan erotuksesta, tai vaihtoehtoisesti hankintamenona on mahdollista käyttää hankintameno-olettamaa, joka lasketaan myyntihinnasta ja ei siten perustu todelliseen hankintahintaan. Hankintameno-olettama on 20% myyntihinnan mukaisesta arvosta, mikäli omaisuus on omistettu alle 10 vuotta ja 40%, mikäli omaisuus on omistettu yli 10 vuotta.

Luovutusvoittoveroa tulee maksaa myös, mikäli arvoaan nostanut yritystoiminta myydään sen todellista arvoaan alempaan hintaan, eli ns. lahjanluontoisella kaupalla. Tällöin luovutusvoittovero lasketaan luovutetun yritystoiminnan ja todellisuudessa maksetun kauppahinnan mukaan lasketussa suhteessa. Tällöin on mahdollista, että todellinen maksettu kauppahinta on sama tai alempi, kuin mikä on ollut luopujan itsensä aikoinaan maksama kauppahinta yritystoiminnasta, mutta silti luopujan tulee maksaa saamastaan ”voitosta” luovutusvoittoveroa.

Esimerkki: Ykä Yrittäjä on aikoinaan ostanut yrityksensä osakekannan 40.000 euron hintaan ja yrityksen nykyinen arvo on 100.00 euroa. Ykä myy yrityksensä Janne Jatkajalle 40.000 euron hintaan, eli kyseessä on lahjanluontoinen kauppa. Ykän saama myyntihinta on tässä esimerkissä sama, kuin hänen aikoinaan osakkeista maksamansa kauppahinta. Verohallinto laskee kuitenkin Ykän luovutusvoittoverotuksessa hänen myymiensä osakkeiden hankintahinnaksi niiden myyntihinnan suhteen osakkeiden käypään arvoon verrattuna, eli suhdeluku on 40% (40.000€ / 100.000€ = 40%). Tällöin osakkeiden hankintahinnaksi luovutusvoittoverotuksessa lasketaan 16.000 euroa (40.000€ * 40% = 16.000€). Ykän tuleekin maksaa luovutusvoittoveroa 24.000 euron myyntivoitosta (40.000€ – 16.000€ = 24.000€).

Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan kokonaisuudessaan lahjana, eli täysin vastikkeetta, tällöin luovuttajan ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa. Sama pätee myös perintöihin, eli kuolinpesän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa.

Ehdot myyjän luovutusvoittoverovapaudelle sukupolvenvaihdoksessa

Yritystoimintaa tai maatalouden kiinteää omaisuutta myytäessä on mahdollista välttyä em. luovutusvoittoveron maksamiselta kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

  1. Luovutettavat yrityksen osakkeet, yhtiöosuudet tai toiminimiyrittäjän yritysomaisuus on ollut yli 10 vuotta luovuttajan, tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta luovuttaja on saanut omaisuuden vastikkeetta.
  2. Ostajana on luovuttajan rintaperillinen (lapsi, lapsenlapsi, jne), tai luovuttajan sisar tai sisarpuoli. Yhteisostaja voi olla em. henkilöiden puoliso.
  3. Yhtiöissä luovutetaan kerrallaan vähintään 10% omistusosuus koko yhtiön osake- tai osuuskantaan.

Edellä mainittujen ehtojen täyttyessä yritys- tai maataloustoiminnan luovuttaja voikin saada varsin merkittävän veroedun. Huomioitavaa on kuitenkin verovapauden rajoittaminen vain yritystoiminnasta luopuvan henkilön perhepiiriin tapahtuviin sukupolvenvaihdoksiin.

Esimerkki: Ykä Yrittäjä on 11 vuotta sitten ostanut yrityksensä osakekannan 40.000 euron hintaan ja yrityksen nykyinen arvo on 100.00 euroa. Ykä myy yrityksensä pojalleen Janne Jatkajalle 40.000 euron hintaan, eli kyseessä on lahjanluontoinen kauppa. Ykän saama myyntihinta on tässä esimerkissä sama, kuin hänen aikoinaan osakkeista maksamansa kauppahinta. Tavallisesti Verohallinto laskisi Ykän saaneen osakkeiden luovutuksesta verotettavaa luovutusvoittoa edellisen esimerkin mukaisesti. Ykä kuitenkin täyttää em. luovutusvoittoverovapauden edellytyksen sukupolvenvaihdoksessa, eikä hänen siten tarvitse maksaa ollenkaan luovutusvoittoveroa.

Yritystoimintaa jatkavan verotus - verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa

Sukupolvenvaihdoksessa yritystoimintaa jatkavan uuden polven yrittäjän verohuojennukset ovat pitkälti lahja- tai perintöveron huojennuksia. Huojennus voi olla myös lahjanluontoisesta kaupasta aiheutuvien lahjaverojen huojennus. Ks. tarkemmin kohta 2. lahjana, kauppana tai lahjanluonteisena kauppana tapahtuva sukupolvenvaihdos. Huojennus voi olla joko täydellinen huojennus lahja- tai perintöveroista, tai osittainen. Kummassakin tapauksessa huojennuksen saamiseksi täytyy kummankin seuraavan edellytyksen täyttyä:

  1. Kerralla on luovutettava yritystoiminnan jatkajalle vähintään 10% yrityksen osakkeista tai myyn yhtiön yhtiöosuudesta; ja
  2. Luovutuksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa. Osakeyhtiöiden osalta tämä vaatimus tarkoittaa käytännössä vähintään 18 vuoden ikää ja siirtymistä yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai toimitusjohtajaksi. Myös muissa yhtiöissä luovutuksensaajan tulee todellisuudessa jatkaa yritystoimintaa.

Huojennuksen saamisen vaatimukset liittyvät siten jatkajapolvelle siirrettävän yritys- tai maatalousvarallisuuden kokoon, sekä siihen että luovutuksensaaja todellisuudessa jatkaa yritys- tai maataloustoimintaa saamallaan osuudella. Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan useassa erässä, on tällöin huomioitava, että jokaisessa vaiheessa huojennus täytyy hakea erikseen ja tämän saamiseksi on aina kerrallaan luovutettava vähintään 10% suuruinen osuus.

Huomioitavaa on, että huojennuksen saamisen edellytyksenä ei ole sukulaisuussuhde yrittäjyydestä luopuvan ja sitä jatkavan henkilön välillä. Yleensä sukupolvenvaihdokset tapahtuvat perhepiirissä, mutta myös täysin ulkopuolisellekin tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa toimintaa jatkava voi siten olla oikeutettu huojennukseen.

Kaikki seuraavia lahja- ja perintöveroihin liittyviä sukupolvenvaihdoshuojennuksia on vaadittava erikseen, eli Verohallinto ei myönnä niitä viran puolesta. Huojennuksista on myös mahdollista hakea ennakkoratkaisu Verohallinnolta, jolloin veroseuraamukset ovat jo ennakkoon tiedossa ennen sukupolvenvaihdosprosessin aloittamista. Sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa kannattaakin siten käyttää asiantuntija-apua varman ja ennakoitavan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Sukupolvenvaihdoshuojennus sukupolvenvaihdoksessa

Täydellinen huojennus perintö- tai lahjaveroista

Täydellinen huojennus lahja- tai perintöveroista myönnetään em. edellytysten täyttyessä, mikäli kyseessä on lahjanluonteinen kauppa (tai kuolinpesän ulkopuolisilla varoilla toteutettava kauppa), jossa luovutettavasta yritysvarallisuudesta maksettava vastike on yli 50% sen käyvästä arvosta. Käypä arvo tarkoittaa ns. markkina-arvoa, eli sitä hintaa, jonka ulkopuolinen olisi valmis maksamaan osuudesta vapailla markkinoilla. Perintöjen osalta edellytyksen täyttyminen edellyttää käytännössä kuolinpesän ulkopuolisten varojen käyttämistä osuuden lunastamiseen kuolinpesästä.

Esimerkki: Ykä Yrittäjä aloittaa sukupolvenvaihdoksen yrityksessään ja myy Janne Jatkajalle 500.000 euron arvoisen yrityksensä osakekannasta 10%, jolloin myytävän osuuden käypä arvo on 50.000 euroa (500.00€ * 10% = 50.000€). Janne maksaa osakkeista 26.000 euroa, jolloin hänen maksamansa vastike on 52% osakkeiden käyvästä arvosta (26.000€ / 50.000€ = 52%). Janne nimitetään yrityksen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja hänen saamansa 10% osuus yhtiön osakkeista täyttää minimivaatimuksen luovutettavan osuuden suuruudesta. Tavallisessa tilanteessa Jannen katsottaisiin saaneen 24.000 euron lahjan (50.000€ – 26.000€ = 24.000€), josta tulisi maksaa alihintaisessa kaupassa lahjaveroa, mutta koska kyseessä on sukupolvenvaihdos, lahjaverot huojennetaan kokonaisuudessaan ja Jannen ei tarvitse maksaa ollenkaan lahjaveroja.

Osittainen huojennus perintö- tai lahjaveroista

Osittainen huojennus lahja- perintöveroista myönnetään, mikäli sukupolvenvaihdoksessa ei käytetä ollenkaan vastiketta, eli kyseessä on puhdas lahja tai perintö, sekä silloin kun lahjanluonteisessa kaupassa maksettava vastike on alle 50% saadun osuuden käyvästä arvosta.

Osittaisessa huojennuksessa luovutettava yritysvarallisuus tai sen osa arvostetaan Verohallinnon ohjeiden mukaan laskettavaan vertailuarvoon. Vertailuarvo tarkoittaa käytännössä kaavamaisesti laskettavaa yhtiön tilinpäätökseen perustuvaa ja verotuksessa vahvistetun netto-omaisuuden arvoa. Vertailuarvo on tarkoittaa siten eri asiaa, kuin yhtiön käypä arvo. Yrityksen vertailuarvo on lähes poikkeuksetta alempi kuin käypä arvo.

Vertailuarvon laskemisen jälkeen siitä lasketaan ns. sukupolvenvaihdosarvo (spv-arvo), joka on 40% vertailuarvosta. Esimerkki 2: Yrityksen käypä arvo on 400.000 euroa ja sen vertailuarvoksi verohallinto laskee tilinpäätös- ja verotietojen perusteella 300.000 euroa, josta puolestaan saadaan laskettua spv-arvo, joka on 120.000 euroa (300.000€ * 40% = 120.000€).

Spv-arvon määrittämisen jälkeen lasketaan vielä erikseen omaisuuden käyvän arvon ja saadun lahjan välinen suhde. Tällä hieman monimutkaisella kaavalla saatavaa arvoa käytetään sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskemisessa.

Esimerkki: Ykä Yrittäjä tekee sukupolvenvaihdoksen yrityksessään ja myy 400.000 euron arvoisen yrityksen koko osakekannan Janne Jatkajalle 100.000 euron hintaan. Tavallisesti Jannen katsottaisiin saaneen Ykältä 300.000 euron suuruisen lahjan (400.000€ – 100.000€ = 300.000€), josta Jannen tulisi maksaa lahjaveroa 37.100 euroa tai 84.450 euroa riippuen Jannen ja Ykän sukulaisuussuhteesta. Ks. eri veroluokista tarkemmin: Lahjojen antamisen vaihtoehtoja, lahjakirjan tekeminen ja verotus.

Jannen maksama vastike on alle 50% käyvästä arvosta, joten hän ei ole oikeutettu täydelliseen huojennukseen lahjaveroista. Janne hakeekin osittaista sukupolvenvaihdoshuojennusta. Verohallinto laskee Ykän yrityksen tilinpäätöksen, verotustietojen ja selvitysten perusteella Jannen ostaman omaisuuden vertailuarvoksi 300.000 euroa. Tästä laskettava spv-arvo on 120.000 euroa (300.000€ * 40% = 120.000€). Sen jälkeen Verohallinto laskee Jannen saaman lahjan ja omaisuuden käyvän arvon suhteen, joka on 75% (300.000€ / 400.000€ = 75%).

Spv-arvo kerrotaan lasketulla saadun lahjan ja omaisuuden käyvän arvon suhteella, josta lasketaan lopullinen lahjaverotuksessa käytettävä lahjaverotusarvo. Jannen katsotaan siten saaneen Ykältä 90.000 euron suuruisen lahjan (120.000€ * 75% = 90.000€). Jannen tulee siten maksaa lahjaveroa 8.900 euroa tai 21.550 euroa riippuen hänen ja Ykän sukulaisuussuhteesta. Verohuojennus on siten useita kymmeniä tuhansia euroja.

Perintö- ja lahjaverojen maksuajan pidennys sukupolvenvaihdoshuojennuksessa

Em. huojennuksen lisäksi on myös mahdollista hakea pidennystä sukupolvenvaihdoshuojennuksen jälkeen määrättyjen lahja- ja perintöverojen maksuaikaan. Tavallisesti lahja- ja perintöverot määrätään maksettaviksi enintään kahdessa erässä viimeistään noin vuoden kuluessa lahjan- tai perinnön saamisesta. Sukupolvenvaihdoshuojennuksessa sen sijaan on mahdollista hakea lahja- ja perintöverojen maksuajan pidentämistä maksettavina vuotuisina tasaerinä korottomasti, jopa kymmenen vuoden aikana.

Varainsiirtoverotus

Ostajan maksettavaksi tulevat varainsiirtoverot ostettavista arvopapereista, eli osakeyhtiön kohdalla ostettavista osakkeista. Varainsiirtoverojen maksuperusteena on käytettävä kauppahinta, eli puhtaista lahjoituksista ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Muiden yhtiömuotojen sukupolvenvaihdoksissa varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, ellei toiminimien yhteydessä sukupolvenvaihdoksessa siirretä kiinteistöjä.

Verosanktiot sukupolvenvaihdoksessa saadun liiketoiminnan edelleen luovuttamisesta ennen määräajan täyttymistä

Sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten tarkoituksena on nimenomaan elinkeinotoiminnan jatkamisen mahdollistaminen, ei sen siirtäminen lahja-ja perintöverojen välttämiseksi seuraavalle sukupolvelle.

Sen vuoksi laissa on säädetty verosanktioita, mikäli sukupolvenvaihdoshuojennuksia käyttänyt luopuu pääosastaan saamastaan yritysomaisuudesta ennen kuin viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisesta. Pääosittainen luopuminen tarkoittaa omaisuuden kokonaista tai suuriman osan myymistä tai lahjoittamista eteenpäin. Verotuksen toimittamisesta laskettava määräaika tarkoittaa tällöin yli viiden vuoden määräaikaa varsinaisesta sukupolvenvaihdoksesta.

Tällöin verotuksessa saatu sukupolvenvaihtohuojennus menetetään ja verotus toimitetaan uudelleen tavallisten sääntöjen mukaan ja lisäksi päälle tulee vielä 20% veronkorotus. Sanktio voikin siten olla hyvin merkittävä.

Esimerkki: Janne Jatkaja on edellisen esimerkin mukaisesti ostanut sedältään Ykä Yrittäjältä 400.000 euron yrityksen koko osakekannan 100.000 euron hintaan ja Janne on käyttänyt sukupolvenvaihdoshuojennusta lahjaverotuksessa. Janne on tällöin maksanut lahjaveroja alihintaisesta kaupastaan 2. veroluokan mukaisesti 21.550 euroa.

Janne myy ostamansa yrityksen kolme vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Janne menettää saamansa sukupolvenvaihdoshuojennuksen ja hänen kolmen vuoden takainen lahjaverotuksensa tehdään uudelleen. Jannen katsotaan saaneen täyden arvon 300.000 euron lahjan (400.000€ – 100.000€ = 300.000€) Ykä Yrittäjältä. Lahjavero tästä on 84.450 euroa, jonka päälle tulee 20% veronkorotus. Jannen tulee maksaa lahjaveroa tällöin jo aikaisemmin maksamansa lahjaveron päälle lisää yhteensä 79.790 euroa ((84.450€ + 84.450€*20%) – 21.550€ = 79.790€). Mikäli Janne olisi odottanut myynnissään yli viiden vuoden määräajan, ei hänen tarvitsisi maksaa ollenkaan lahjaveroa.

Tämän lisäksi alle viiden vuoden kuluttua sukupolvenvaihdoksessa tapahtuneissa kaupoissa on myös olemassa riski korotetuista luovutusvoittoveroista. Tämä on mahdollista, mikäli yrittäjyydestä luopunut aikaisempi yrittäjä on täyttänyt kohdassa 6. Ehdot myyjän luovutusvoittoverovapaudelle sukupolvenvaihdoksessa eritellyt luovutusvoittoverovapauden edellytykset. Tällöin aikaisemman yrittäjän (esimerkkien Ykä) saama verohyöty vähennetään sukupolvenvaihdoksen tehneen ja nyt yrittäjyydestä luopuneen (Janne) hankintamenoista. Tämä siis käytännössä korottaa myös Jannen maksettavaksi tulevia luovutusvoittoveroja.

Alle viiden vuoden kuluttua sukupolvenvaihdoksesta tapahtuvissa yrittäjyydestä luopumisissa on siten riskinä sekä lahja-/ perintöverojen korotus, että lähisukulaisten kesken tapahtuneissa sukupolvenvaihdoksissa ylimääräinen luovutusvoittovero.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on käyty läpi yritysten sukupolvenvaihdokseen liittyviä juridisia ja verotuksellisia näkökulmia vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen ohjelista aiheesta: sukupolvenvaihdoshuojennus yrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Sukupolvenvaihdokseen liittyy paljon muutakin, kuten rahoitus, keskustelut mahdollisten muiden sisarusten kesken, sekä itse yrittäjyyden suunnittelu ja siihen valmistautuminen. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu onkin pitkäjänteinen prosessi, johon tarvitaan useita eri alojen ammattilaisia.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo sukupolvenvaihdoksesta

Hyödyllisiä sivuja

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa. 

Kaikki oikeudet pidätetään. 

Sisältö