Kuluttajansuoja rakentamisessa ja remontoinnissa - mitä kannattaa tietää?

Rakentaminen ja remontointi, sekä niihin liittyvät lakiasiat

Kuluttajansuoja rakentamisessa ja remontoinnissa. Mitä sopimusehtoja käytän? Muistilista toimista? Milloin on kyse virheestä tai viivästyksestä? Lue lisää.

Urakkasopimuksen tekeminen

Remontista tai rakentamisesta tehtävä urakkasopimus on mahdollista tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallisena sopimisena käy esimerkiksi sähköpostikirjeenvaihto, jossa hyväksytään annettu urakkatarjous. Kirjallisen sopimisen etuna on ongelmatilanteissa urakan sovitun sisällön osoittaminen. Urakasta sovittaessa kannattaakin urakkasopimukseen kirjata ainakin pääpiirteittäin urakan sisältö. Suullista sopimista kannattaa käyttää vain pienehköissä remonteissa, joissa työn laajuus ja haluttu taso ovat helposti todettavissa, kuten esimerkiksi pienissä maalaustöissä.

  • Mikäli teet urakasta tarjouspyynnön, kannattaa siihen sisällyttää ainakin seuraavat asiat:
  • Urakan sisältö, eli mitä halutaan tehtävän
  • Oma alustava aikataulu remontille
  • Hinta-arvio ja laskutusperusteet, eli kustannukset ja milloin laskut tulee maksaa
  • Mahdollisuus kotitalousvähennyksen käyttämiseen remontissa

Lisäksi isommissa remonteissa ja rakennusurakoissa on syytä sopia tarkemmin urakan sisällöstä, kuten rakennusmateriaaleista, aikataulusta, mahdollisesta viivästymisestä ja sen seurauksista, sekä mahdollisten aliurakoitsijoiden käytöstä. 

Yleisiä rakentamisessa käytettäviä vakioehtoja voi yleensä vapain mielin. Sen sijaan remontin suorittajan itsensä laatimat sopimusehdot kannattaa varsinkin isommissa remonteissa ja rakennusurakoissa tarkistaa tai tarkastuttaa asiantuntijalla. 

Urakan hinnasta sopiminen rakentamisessa ja remontoinnissa

Urakan hinnasta tai sen määräytymisen periaatteista kannattaa sopia urakkasopimuksessa ainakin pääpiirteittäin. Tämä johtuu siitä, että mikäli hinnasta ei ole sovittu, on urakoitsijalla tällöin oikeus esittää töistä urakoitsijan omiin laskelmiin perustuva laskunsa. Tämä lasku tulee myös tilaajan maksaa, mikäli se ei ole kohtuuton ja siinä on erittely laskun perusteena olevista töistä ja kustannuksista. Tällöin tilaajan mahdollisuudet kiistää osa esitetystä laskusta, ovat varsin rajalliset.

Varmin tapa sopia hinnasta on kiinteä urakkahinta. Tällöin töiden hinta on tiedossa jo ennen töiden aloittamista. Myös tuntilaskutus on yleistä varsinkin pienemmissä töissä. Tällöin hinta määräytyy töihin käytetyn ajan ja sovitun tuntihinnan perusteella.

Kustannusarvio tarkoittaa urakoitsijan laskemaa arviota töiden hinnasta. Tällöin lopullinen kustannus määräytyy töiden suorittamisen jälkeen aiheutuneiden kustannusten perusteella (esimerkiksi tuntilaskutus ja materiaalikustannukset). Lopullinen kustannus voikin olla myös alle hinta-arvion, jolloin tilaajan ei tarvitse maksaa erotusta hinta-arvion ja todellisten kustannusten välillä. Hinta-arvio asettaa eräänlaisen löyhän enimmäishinnan urakalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannusarvio on ns. normaalitilanteessa urakan enimmäishinta, mutta se on mahdollista ylittää perustellusta syystä enintään 15 prosentilla. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi urakan arvioitua suurempi laajuus, joka on paljastunut vasta töiden aloittamisen jälkeen

Elinkeinonharjoittajan tai työmiehen palkkaaminen rakentamaan tai remontoimaan

Tavallisesti remontointiin ja rakentamiseen valitaan elinkeinonharjoittaja sitä suorittamaan. Elinkeinonharjoittaja voi olla yhden miehen toiminimiyrittäjä, iso rakennusalan yritys tai mitä tahansa siltä väliltä. Elinkeinonharjoittajalle maksetaan työstä siitä sovittu korvaus urakkasopimuksen mukaisesti. Elinkeinonharjoittajalta urakkaa tilatessa etuna on tilaajaa suojaava lainsäädäntö, jolloin mahdollisissa virheistä ja puutteista voi vaatia virheen korjaamista tai vahingonkorvausta.

Mahdollista on myös palkata remontti- tai rakennusmies toimimaan suoraan palkollisena, jolloin tilaaja toimii työnantajana. Tällöin remontti- tai rakennusmiehelle maksetaan palkkaa ja tilaaja toimii työnantajana, joka on vastuussa myös kaikista sivukuluista, kuten eläkevakuutusmaksuista. Tällöin myöskään virheitä ja puutteita ei voi käytännössä vaatia korjaamaan työmiehen omaan lukuun, vaan tilaajan tulee tällöin maksaa palkkaa myös em. korjaustöistä.

Kotitalousvähennys rakentamisessa ja remontoinnissa

Kotitalousvähennystä on mahdollista hakea sekä elinkeinonharjoittajan tai palkallisen työntekijän tehdessä remontointitöiä tavoissa. Elinkeinonharjoittajan ollessa kyseessä tarkista kuitenkin, että valitsemasi elinkeinonharjoittaja on rekisteröity ennakkoperintärekisteriin, sillä tämän on elinkeinonharjoittajien ollessa kyseessä edellytyksenä kotitalousvähennyksen saamiselle. 

Kotitalousvähennystä saa vakituisen ja ns. kakkosasunnon remonttitöistä, joissa korjataan tai parennetaan asuntoa. Tällaiset työt voivat olla esimerkiksi keittiön remontointi tai talon maalaus. Sen sijaan uusrakennustöistä ei myönnetä kotitalousvähennystä. Verohallinnolla on oma taulukko töistä, joista myönnetään kotitalousvähennystä. Tämän artikkelin lopussa on linkki kyseiseen taulukkoon.

Reklamaatio havaituista virheitä ja puutteista rakentamisessa ja remontoinnissa

Mikäli havaitset puutteita tai virheitä työnjäljessä, on syytä tehdä kirjallinen reklamaatio asiasta. Kirjallinen reklamaatio on hyvä tehdä, vaikka sopisitkin suullisesti virheiden korjaamisesta. Reklamaatiossa tulee yksilöidä havaitut puutteet ja vaatia niiden korjaamista. Samaan yhteyteen kannattaa myös asettaa kohtuullinen määräaika (viikkoja – joitakin kuukausia) korjaustöille riippuen töiden laajuudesta.

Reklamaatio kannattaa tehdä viivyttelemättä ja myöhäisimmilläänkin reklamaatio tulee tehdä muutaman kuukauden kuluessa virheiden havaitsemista. Mikäli reklamaatio jää tekemättä, ei tällöin tilaajalla ole enää oikeutta nostaa kannetta urakoitsijaa kohtaan. Ehdoton takaraja reklamaation tekemiselle on kymmenen vuotta työn valmistumisesta, eli tämän jälkeen ilmenneistä virheistä ei yleensä voi esittää enää vaatimuksia. 

Kuluttajansuoja rakentamisessa ja remontoinnissa

Virheen seuraamukset rakentamisessa ja remontoinnissa

Virheellisyyden määrittää aina urakkasopimuksessa sovittujen töiden sisältö verrattuna siihen, mitä tilaaja on todellisuudessa saanut. Selvät rakennusvirheet ovat kuitenkin korvattavia vahinkoja, eikä urakkasopimuksessa olekaan välttämätöntä olla mainintaa rakennusvirheiden korjaamisesta. Virheiden selvittämisessä kannattaa käyttää asiantuntija-apua esimerkiksi korjauskustannusten määrän ja virheen laajuuden selvittämisessä.

Reklamaatiossa tulee vaatia ensisijaisesti virheiden tai puutteiden korjaamista. Mikäli vaatimus ei johda toimenpiteisiin, on syytä harkita toisen urakoitsijan palkkaamista virheiden tai puutteiden korjaamiseen. Tällöin alkuperäiseltä urakoitsijalta voi vaatia vahingonkorvauksena toisen urakoitsijan palkkaamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia. Samalla on mahdollista vaatia myös kaikkia muitakin aiheutuneita lisäkustannuksia, kuten esimerkiksi virheiden ja puutteiden takia hankitun väistöasunnon vuokrakuluja, sekä kaikkia selvittelykustannuksia. Mikäli työt jäävät kesken tai ovat muuten puutteellisia, on myös mahdollista vaatia hinnanalennusta alkuperäisestä sovitusta hinnasta. Tällöin hinnanalennus vastaa kesken jääneen tai muuten puutteellisten töiden loppuunsaattamisen arvoa.

Mikäli urakkasopimuksen mukaista palkkiota on reklamaatiohetkellä vielä maksamatta, on tilaajalla oikeus pidättää tämä maksu itsellään siltä osin kuin on mahdollista, että se kuluisi korjauskustannuksiin. Tämä tarkoittaa, että koko summaa ei saa pidättää itsellään, mikäli korjattava virhe tai puute on arviolta tätä pienempi.

Urakan viivästyminen

Mikäli urakkasopimuksessa on sovittu töiden suorittamisen aikataulusta, määräytyy viivästyminen tällöin kyseisen sovitun aikataulun mukaan. Mikäli aikataulusta ei ole sovittu, tai siitä on annettu vain arvio, tulee tällöin töiden kestäessä esittää urakoitsijalle vaatimus töiden loppuunsaattamisesta kohtuullisen määräajan kuluessa. Vaatimus kannattaa tehdä kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla. Kohtuullinen aika tarkoittaa sellaista ajanjaksoa (tilanteesta riippuen esimerkiksi muutama viikko), jonka aikana työt on todellisuudessa mahdollista saattaa loppuun.

Viivästymisen johdosta töiden tilaajalla on oikeus korvaukseen viivästymisestä aiheutuneista kuluista. Tällaisia voivat esimerkiksi olla väistöasunnon vuokrakulut ja asian selvittämisestä aiheutuneet kulut. Huomioitavaa on kuitenkin että oikeutta korvaukseen ei yleensö ole, mikäli viivästyminen on johtunut urakoitsijasta riippumattomasta seikasta. Tällainen tilanne voi esimerkiksi olla tiettyjen haluttujen rakennustarvikkeiden toimittamisessa tapahtunut ennalta arvaamaton viivästys. 

Urakkasopimuksessa on voitu sopia sopimussakosta, jolloin viivästymisestä on mahdollista vaatia kyseistä sopimussakkoa. Tällöinkin sopimussakko ei ole yläraja mahdollisille korvauksille, vaan pelkästään alaraja, joka tulee vaadittaessa maksaa ilman selvitystä todellisista vahingoista.  

Mikäli urakoitsija ei viivästymisestä annetun huomautuksenkaan jälkeen saa töitä suoritettua, on tällöin tilaajalla oikeus purkaa urakkasopimus. Purkutilanteessa töistä tarvitsee maksaa vain jo suoritettujen töiden osuus. Myös purkutilanteessa on oikeus vaatia korvausta töiden suorittamatta jättämisestä aiheutuneista vahingoista.

Viivästymisen yhteydessä tilaajalla on myös oikeus pidättää se osa maksamatonta urakkahintaa, siltä osin, kuin on mahdollista sen kuluvan korvausten kattamiseen.

Lisätyöt ja niistä sopiminen

Lisätyöt tarkoittavat sovittuun urakkaan ja urakkahintaan kuulumattomia töitä, joiden suorittamisesta sovitaan urakan aikana. Urakoitsijalla on oikeus laskuttaa näistä töistä tilaajalta alkuperäisen urakkahinnan päälle, mutta urakoitsijalla on myös velvollisuus osoittaa, että tilaaja on suostunut näiden töiden tekemiseen ja sen, että työt eivät ole kuuluneet sovittuun alkuperäiseen urakkaan. Lisätöitä voivat olla esimerkiksi kosteiden ulkolaudoitusten vaihtaminen uusiin talon maalaamisen yhteydessä, mikäli tällaisista töistä ei ole sovittu alkuperäisessä urakassa.

Lisätöiden hinnasta olisi hyvä sopia niiden tekemisen yhteydessä. Mikäli hinnasta ei ole sovittu, on tällöin urakoitsijalla oikeus esittää lisätöistä urakoitsijan omiin laskelmiin perustuva laskunsa. Tämä lasku tulee myös tilaajan maksaa, mikäli se ei ole kohtuuton ja siinä on erittely laskun perusteena olevista töistä ja kustannuksista. Tällöin tilaajan mahdollisuudet kiistää osa esitetystä lisätöiden laskusta, ovat varsin rajalliset.

Riitojenratkaisu

Kaikkien osapuolten kannalta on parasta pyrkiä sopimaan ilmenneet erimielisyydet heti niiden ilmaannuttua. Sovintoa kannattaa ensisijaisesti pyrkiä saamaan neuvottelemalla, tai esimerkiksi laatimalla sopimus riidan ratkaisemisesta. Mikäli sovintoon ei päästä, tulee viime kädessä riita-asiat saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jolloin riidan kustannukset ja kesto kasvavat huomattavasti. Ennen käräjäoikeuteen menemistä onkin syytä pyrkiä selvittämään sovinnollisen ratkaisun mahdollisuutta.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on kuvattu remontointiin ja rakentamiseen seikkoja vain pääpiirteittäin. Kuluttajansuoja rakentamisessa ja remontoinnissa on hyvä tiedostaa, sillä se suojaa yksityishenkilöitä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Tämän artikkelin tietoja voi myös käyttää yleisenä muistilistana. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat lakimiehen apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi lakimiehen asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan ja neuvon jatkotoimenpiteissä.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo rakentamisesta ja remontoimisesta

Hyödyllisiä sivuja

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa. 

Kaikki oikeudet pidätetään. 

Sisältö