Mitä perunkirjoituksesta tulee tietää?

Perunkirjoitus, perukirja ja perintöverotus

Mitä perunkirjoituksesta tulee tietää? Kuka vastaa perunkirjoituksen järjestämisestä? Miten perukirja laaditaan? Koska perintöveroja maksetaan? Miten perintöverotus toimii? Lue mitä kaikkea sisältyy perunkirjoitukseen, perukirjaan ja perintöverotukseen.

Perukirja

Perukirja tarkoittaa edesmenneen henkilön varallisuus- ja perhe- ja perinnönsaajatilanteesta tehtävää yhteenvetoa, jota käytetään perinnönjaon ja perintöverotuksen pohjana. Perukirja ja perunkirjoitus tulee erottaa perinnönjaosta. Varsin yleinen harhaluulo on, että perintö siirtyy sen saajille perukirjan allekirjoittamisen myötä. Varsinaisen perinnön saaminen vaatii kuitenkin perukirjan allekirjoittamisen jälkeen tapahtuvan perinnönjaon. Ks. enemmän perinnönjaosta täältä.

Henkilön kuollessa hänen omaisuutensa ja velkansa siirtyvät kuolinpesälle. Perukirjaan merkitäänkin siten kuolinpesän varat ja velat, osakkaat ja mahdolliset testamentinsaajat. Lisäksi mikäli vainaja oli avioliitossa kuolinhetkellään ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eli puolisot eivät olleet tehneet avioehtoa, merkitään perukirjaan tällöin myös puolison varat ja velat. Edellisen lisäksi perukirjaan merkitään tarvittaessa myös muita tietoja, joita tarvitaan perintöverotuksessa tai perinnönjaossa.

Perukirjan laatiminen

Perukirjan tiedot merkitään vainajan kuolinpäivän tilanteen mukaan, vaikka itse perukirja laaditaankin aina vasta myöhemmin. Perukirja kuvastaakin kuolinpesän tilannetta vainajan kuolinpäivänä. Edellisestä poiketen perukirjaan merkitään kuitenkin lisäksi kuolinpesän velkoina esimerkiksi myös kaikki hautaamisesta ja sen järjestämisestä, sekä perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut. Myös esimerkiksi kuolinilmoituksesta sanomalehdessä aiheutuneet kulut merkitään perukirjaan.

Perukirjan laatimisessa käytetään yleensä asiantuntija-apua. Perukirjan laatiminen vaatii kuitenkin tietojen hankkimista edesmenneen henkilön omaisuudesta, veloista, sekä kuolinpesän kuluista. Täten myös omaisten tulee käytännössä osallistua perukirjan laatimiseksi tarvittavien tietojen hankkimiseen.

Perukirjan liitteeksi on aina hankittava vainajasta sukuselvitykset, eli virkatodistukset, joista käy ilmi kuolinpesän osakkaat, eli vainajan lähimmät elossa olevat sukulaiset. Lisäksi mahdollinen testamentti on aina liitettävä perukirjaan. Muut mahdolliset perukirjan liitteet vaihtelevat tilanteiden mukaan.

Perunkirjoitus, sen järjestäminen ja perunkirjoitustilaisuus

Perunkirjoitus tarkoittaa tilaisuutta, jossa perukirja tarkistetaan ja vahvistetaan allekirjoituksin. Perunkirjoitustilaisuuden toimittamisen järjestämisestä on lain mukaan vastuussa henkilö, jonka hallussa kuolinpesä on. Edellinen hieman epäselvä säännös käytännössä tarkoittaa henkilöä, joka tietää eniten kuolinpesän tilanteesta ja joka hoitanut eniten kuolinpesän asioita. Vaihtoehtoisesti perunkirjoituksen järjestämisestä on vastuussa henkilö, jolle perintö on testamentattu.

Yleensä ei olekaan mahdollista yksiselitteisesti osoittaa henkilöä, joka olisi yksin vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä, vaan asiasta sovitaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Perunkirjoituksen voi myös järjestää henkilö, joka ei ole ollenkaan kuolinpesän osakas.

Perunkirjoitukseen kutsuminen ja osallistuminen

Perunkirjoitukseen on toimitettava kutsu hyvissä ajoin kaikille pesän osakkaille, mahdolliselle leskelle, sekä kaikille mahdollisille testamentinsaajille. Perunkirjoitukseen osallistuminen ei kuitenkaan ole pakollista. Lisäksi perunkirjoitukseen osallistumaan oikeutettu voi antaa toiselle henkilölle valtakirjan perunkirjoitukseen, joka oikeuttaa edustamaan poisjäänyttä henkilöä perunkirjoituksessa.

Perunkirjoituksessa on pakko vähintään olla paikalla ns. pesän ilmoittaja, joka allekirjoituksellaan vahvistaa, että perukirjaan merkityt tiedot ovat hänen parhaimman käsityksensä mukaan merkitty oikein. Pesän ilmoittaja on yleensä sama henkilö, joka on vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä, mutta kuolinpesän osakkaat voivat sopia myös toisin. Pesän ilmoittajaksi valikoituu käytännössä henkilö, joka tietää eniten kuolinpesän tilasta.

Lisäksi paikalla perunkirjoituksessa on oltava kaksi ns. uskottua miestä, joiden tehtävänä on allekirjoituksillaan vahvistaa, että perukirjaan merkityt varat ovat arvioitu uskottujen miesten parhaimman käsityksen mukaan oikein. Perunkirjoituksen uskottujen miesten tehtävä on siis vastata, että kuolinpesään kuuluva omaisuus on arvioitu mahdollisimman tarkasti sen käypään arvoon. Käypä arvo tarkoittaa sitä summaa, mikä omaisuudesta olisi mahdollista saada myymällä se avoimilla markkinoilla.

Uskottuina miehinä voivat toimia kaikki täysivaltaiset henkilöt, eli edellytyksenä on täysi-ikäisyys ja se, ettei uskotun miehen toimivaltaa ole rajoitettu esimerkiksi edunvalvonnan takia. Uskottuina miehenä voivat toimia esimerkiksi myös pesän osakkaat. Varsin usein uskottuina miehinä toimivat kuitenkin kuolinpesän ulkopuoliset henkilöt.

Varsin usein varsinaisen perukirjan laatimisesta annetaan toimeksianto asiantuntijalle, jolloin pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten tehtäväksi perunkirjoitustilaisuudessa jää lähinnä perukirjan tarkistaminen ja allekirjoittaminen. Vakiintuneen käytännön mukaan kaikki perunkirjoitukseen paikalle tulevat pesän osakkaat ja testamentinsaajat allekirjoittavat myös perukirjan, mutta velvollisuutta tähän ei ole.

Käyvän arvon määrittäminen perukirjaan

Käyvän arvon määritystavasta ei ole olemassa lakiin perustuvaa ohjeistusta, vaan jokainen tilanne onkin arvioitava tilannekohtaisesti. Tietyissä tilanteissa voikin olla tarpeen hankkia ulkopuoliselta taholta arviolausunto jonkin omaisuuserän arvosta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi hankalasti arvioitavan kesämökin kohdalla hankittava kiinteistönvälittäjän arviokirja. Käyvästä arvosta voikin joskus tulla erimielisyyttä Verohallinnon kanssa. Ks. Tarkemmin kohta 10: Perintöverojen suuruus.

Määräaika perunkirjoituksen toimittamiseen

Perunkirjoitus on lain mukaan järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Takaraja ei ole kuitenkaan ehdoton, vaan perunkirjoitukseen on perustellusta syystä mahdollista hakea lisäaikaa. Mikäli perunkirjoituksen toimittamisessa viivästytään asetetuista aikarajoista, voi seurauksena olla perintöverojen korotukset kaikille perinnönsaajille. Tämän takia perunkirjoituksen lisäaikaa ei kannata jättää hakematta.

Perukirja on toimitettava Verohallintoon viimeistään kuukauden kuluttua perunkirjoituksen toimittamisesta.

Ennakkoperinnöt ja muut perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa huomioitavat lahjat

Perukirjassa on mainittava, mikäli joku kuolinpesän osakkaana olevista rintaperillisistä on saanut perinnönjättäjältä ennakkoperintönä huomioitavan lahjan. Ennakkoperintö huomioidaan sen saaneen rintaperillisen perintöosuutta pienentävänä tekijänä. Ks. täältä tarkemmin ennakkoperinnöistä.

Ennakkoperintöjen lisäksi perintöverotuksessa huomioidaan kaikkien perinnönsaajien perinnönjättäjältä kolmen vuoden kuluessa ennen hänen kuolemaansa saamansa lahjat. Tässä ns. kolmen vuoden säännössä huomioidaan siis muutkin kuin ennakkoperintönä saadut lahjat, sekä sääntö koskee kaikkia perinnönsaajia, eli esimerkiksi mahdollisia testamentilla perintöä saavia henkilöitä. Tällöin nämä kolmen vuoden kuluessa saamat lahjat eivät vaikuta vähentävästi perintöosuuden suuruuteen, mutta ne lisätään laskennallisesti kyseisen henkilön perintöosuuteen.

Esimerkki: Pekka on 2 vuotta sitten lahjoittanut kaikille kolmelle lapsenlapselleen Jussille, Sannalle ja Terolle 10.000 euroa. Lahjoista jokainen lapsenlapsi on maksanut lahjaveroa 500 euroa. Pekalla on yksi lapsi Santeri, joka on hänen ainoa rintaperillisensä, eli lakimääräinen perijä.

Pekka on sittemmin kuollut ja hän on testamentissaan määrännyt 160.000 euron omaisuutensa menevän tasaosin lapselleen Santerille, ja lapsenlapsilleen Jussille, Sannalle ja Terolle, joista jokainen saa siten perintönä yhden neljäsosan, eli 40.000 euroa.

Santerin perintöverotuksessa hänen saamansa perinnön suuruuden katsotaan olevan 40.000 euroa, josta hän maksaa perintöveroja 1.500 euroa. Lastenlasten perintöverotuksessa heidän laskennalliseen perintöönsä lisätään heidän Pekalta kolmen vuoden kuluessa ennen hänen kuolemaansa saamaansa lahjat. Tällöin jokaisen lapsenlapsen laskennalliseen perintöön lisätään heidän 2 vuotta sitten saamansa 10.000 euron suuruiset lahjat. Jussin, Sannan ja Teron perintöosuuden laskennallinen summa onkin 50.000 euroa, josta laskettava perintövero on 2.500 euroa. Summasta vähennetään heidän aiemmin maksamansa lahjaverot (500 euroa), jolloin kaikille lapsenlapsille määrätään perintöveroa maksettavaksi 2.000 euroa (2.500€ – 500€ = 2.000€).

Esimerkissä Santeri ja hänen lapsensa saavat yhtä paljon perintöä ja kuuluvat samaan perintöveroluokkaan, mutta Santerin lapset maksavat enemmän perintöveroa saamistaan lahjoista johtuen. Mikäli lahjat olisi annettu yli 3 vuotta ennen Pekan kuolemaa, ei tällöin perintöverotuksessa olisi tehty esimerkin mukaista lisäystä

Lesken asema ja omaisuuden ositus

Mikäli perinnönjättäjältä jää leski, on tällä vaikutusta perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen. Vaikutukset riippuvat siitä oliko avioparilla avioehtoa vai ei, sekä tietyissä tilanteissa myös lesken valinnoista. Ks. tarkemmin lesken asemasta ja oikeuksista kuolinpesässä täältä.

Puolisoilla ei ollut avioehtoa: Mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eli heillä ei ollut avioehtoa, kuuluu leski tällöin edesmenneen puolisonsa kuolinpesään sen osakkaana. Tasinko tarkoittaa sitä, että avioliiton päättyessä (joko kuolemaan tai eroon), puolisoiden välinen varallisuus tasataan niin, että varakkaampi puoliso tai kuolinpesä maksaa tasinkoa toiselle osapuolelle, kunnes lopputuloksena molemmilla on yhtä paljon varallisuutta. Tasingon maksamisessa on useita vaihtoehtoja ja sen maksamisesta voidaan luopua myös kokonaan. Ks. tarkemmin tasingosta kuolinpesässä täältä.

Lesken varallisuus myös huomioidaan tällöin hänen edesmenneen puolisonsa jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa ja perintöverotuksessa ja perukirjaan onkin tällöin merkittävä myös lesken varat ja velat. Tällöin ennen perinnönjakoa on tehtävä myös ositus lesken ja kuolinpesän välillä. Ositus päättää lesken ja hänen edesmenneen puolisonsa kuolinpesän välisen avio-oikeussuhteen ja vasta osituksen jälkeen onkin lopullisesti selvillä mitä omaisuutta kuuluu kuolleen puolison kuolinpesään ja siten lopulliseen jaettavaan perintöön. Lopullinen perinnönjako onkin mahdollista vasta, kun ositus on suoritettu ja kaikki osittaiset perinnönjaot ennen osituksen tekemistä vaativat aina lesken suostumuksen.

Puolisoilla oli avioehto: Mikäli puolisoilla oli toistensa avio-oikeuden poissulkeva avioehto, ei leski tällöin kuulu edesmenneen puolisonsa kuolinpesään sen osakkaana. Leskellä on kuitenkin tällöinkin aina oikeus osallistua edesmenneen puolisonsa perunkirjoitukseen. Lesken varallisuus ei myöskään tällöin liity edesmenneen puolison kuolinpesän perintöverotukseen tai myöhemmin tehtävään perinnönjakoon, eikä lesken varoja ja velkoja merkitäkään tällöin hänen edesmenneen puolisonsa perukirjaan. Avioehtosopimus on sen sijaan otettava perukirjan liitteeksi.

Koska avioehdon myötä puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ei tällöin myöskään lesken ja edesmenneen puolison kuolinpesän välillä tule toimitettavaksi ositusta. Kuolinpesässä voidaankin siten toimittaa perinnönjako suoraan perunkirjoituksen tietojen perusteella.

Perintöverotuksen toimittaminen

Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen Verohallinto tekee perintöverotuspäätökset perukirjan tietojen perusteella. Perukirja toimii perintöverojen pohjana, mutta Verohallinnolla on myös oikeus poiketa perukirjan tiedoista. Poikkeamisperuste voi olla esimerkiksi erimielisyys jonkin perukirjaan merkityn omaisuuserän käyvästä arvosta. Tällöin Verohallinnon päätöksestä on kuitenkin mahdollista valittaa verotuksen oikaisulautakunnalle ja siitä eteenpäin hallinto-oikeuteen.

Perintöverot määrätään jokaiselle perintöä saavalle henkilölle erikseen. Tällöin kunkin perinnönsaajan mahdollisesti maksettavien perintöverojen määrä perustuu hänen saamansa perinnön suuruuteen, eikä koko kuolinpesän varallisuuteen.

Huomioitavaa on, että perintöverojen määrääminen ei edellytä perinnönjaon suorittamista. Perinnönjako on perunkirjoituksesta erillinen tilaisuus, jonka tekeminen on perinnönsaajien vastuulla. On siten mahdollista, että perintöverot tulevat maksettaviksi ennen kuin kukaan perillisistä on saanut itselleen varsinaista perintöä.

Perintöverojen suuruus ja perintöveroasteikko

Perintöveroja maksetaan Suomessa 20.000 euron ja sitä suuremmista perinnöistä. Tätä pienemmät perinnöt ovat siten verovapaita. Poikkeuksena edelliseen puolison tarvitsee maksaa perintöveroa vasta 110.000 euron suuruisista perinnöistä lähtien. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolison lisäksi myös esimerkiksi kihlakumppania ja tietyissä tilanteissa myös avopuolisoa.

Perintöveroihin tehdään myös mahdollisista hallintaoikeuksista vähennykset. Hallintaoikeus voi perustua esimerkiksi testamenttiin, tai lesken oikeuteen pitää puolisoiden yhteinen asunto jakamattomana hallussaan. Ks. tarkemmin lesken asemasta ja oikeuksista kuolinpesässä täältä.

Ala-ikäiset perinnönjättäjää lähinnä olevat rintaperilliset maksavat perintöveroa vasta 80.000 euron suuruisista perinnöistä. Lähimpänä rintaperillisenä tarkoitetaan perinnönjättäjän lähintä perillistä, eli kyseinen poikkeus ei sovellu kaikkiin ala-ikäisiin perinnönsaajiin.

Esimerkki 1: Pekan rintaperillisinä ovat hänen kaksi lastaan, 20-vuotias Sanna ja 17-vuotias Tero. Pekan jälkeen tulevan perinnön suuruus on yhteensä 120.000 euroa, joka jaetaan tasan Sannan ja Teron kesken, jolloin kumpikin saa perintöä 60.000 euroa. Sanna on täysi-ikäinen, joten hän maksaa perintöveroja 20.00 eurosta lähtien ja hänelle tulee veroja maksettavaksi yhteensä 3.500 euroa. Tero on ala-ikäinen, joten hän maksaisi perintöveroja vasta 80.000 euroa ylittävistä perinnöistä. Terolle ei siten tule maksettavaksi ollenkaan perintöveroja.

Esimerkki 2: Karin rintaperillisenä on hänen lapsensa Janne. Kari on tehnyt testamentin, jossa hän on määrännyt 120.000 euron suuruisen perintönsä menevän tasaosuuksin Jannelle, sekä Jannen 17-vuotiaalle lapselle Jaanalle, eli Karin lapsenlapselle. Sekä Janne, että Jaana saavat perintönä 60.000 euroa. Kumpikin maksaa perintöveroja Karin jälkeen saamastaan perinnöstä 3.500 euroa, sillä ala-ikäiseen Jaanaan ei sovellu edellä mainittu ala-ikäisyyspoikkeus, koska hän ei ole Karin läheisin perillinen.

Perintöverot määrätään kahden veroluokan mukaan. Ensimmäiseen ja pienempään luokkaan kuuluvat perinnönjättäjän kaikki suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat lähisukulaiset, eli lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat, sekä kaikki aviopuolison lapset ja lapsenlapset. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat myös puoliso, joka on aviopuolison lisäksi myös kihlakumppani ja tietyissä tilanteissa myös avopuoliso. Kaikki muut henkilöt kuuluvat toiseen veroluokkaan, jossa perintöverot ovat suuremmat.

Tämän artikkelin lopussa on linkki Verohallinnon perintöverolaskuriin. Käy katsomassa sinulle mahdollisesti tulevien perintöverojen määrä Verohallinnon perintöverolaskurista.

Perukirjan täydennys, eli täydennysperukirja

Perukirjan täydennys, eli täydennusperukirjan laatiminen tulee kyseeseen tilanteessa, jossa perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesään ilmaan aiemmin tuntemattomia varoja tai velkoja. Tällöin perukirjaa täydennetään tekemällä uusi perukirja, jossa on otettu uudet tiedot huomioon. Muotovaatimukset täydennysperukirjassa ovat samat, kuin alkuperäisessä perukirjassa ja perunkirjoituksessa.

Pesänselvittäjä

Edellä on kuvattu perunkirjoitusta ja kuolinpesän asioita tilanteissa, joissa kaikki asiaan osalliset ovat kyenneet sopimaan asioista keskenään. Aina valitettavasti tilanne ei ole yhtä sopuisa. Tällöin ensisijaisesti on suositeltavaa palkata lakimies sovittelemaan neutraalina osapuolena tilannetta.

Mikäli edellä mainittu sovittelijakaan ei saa solmua avattua, on pattitilanteista selviämiseksi kaikille kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus hakea käräjäoikeutta määräämään pesänselvittäjää hoitamaan kuolinpesän asioita, sekä suorittamaan perunkirjoituksen. Pesänselvittäjän tehtävänä on hoitaa kuolinpesän asioita niin, että perinnönjakoon pääseminen on mahdollista. Pesänselvittäjä toimii yleensä myös pesänjakajana. Ks. tarkemmin täältä pesänjakajasta.

Pesänselvittäjänä toimii yleensä asianajaja ja hänen palkkionsa maksetaan kuolinpesän varoista.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on kuvattu perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyviä kysymyksiä vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen muistilista aiheesta: mitä perunkirjoituksesta tulee tietää? Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä. Katso myös kotilain lakipalveluista perunkirjoituksen ja perukirjan hinta. Perunkirjoitus on mahdollista järjestää itse, tilaamalla netissä Kotilain lakiverkkokaupassa lakimiehen laatiman perukirjan.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo perunkirjoituksesta, perukirjasta ja perintöverotuksesta

Hyödyllisiä sivuja

Jaa artikkeli:

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa.

Kaikki oikeudet pidätetään.