Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa
Tietopaketti ja muistilista työsuhteen ehdoista
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. Tietopaketti ja muistilista työsuhteen ehdoista työntekijälle ja työnantajalle. Mitä tulee huomioida työsuhteessa? Lue lisää oikeuksista ja velvollisuuksista työsuhteessa.
Työntekijän velvollisuudet työsuhteessa
Työntekijän on ensinnäkin työsopimuksen ja työvuorojen mukaisesti saavuttava ajoissa työpaikalle. Töistä poisjääminen ilman hyväksyttävää syytä (kuten sairastaminen) on yleensä peruste varoituksen antamiselle ja toistuessa myös työsuhteen irtisanomiselle.
Työntekijän on lisäksi noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita, joiden noudattamisvelvollisuus koskee työtehtäviin liittyviä ohjeita. Käytännössä työnantajalla onkin laajat valtuudet antaa ohjeita ja määräyksiä työntekijälle, kunhan määräykset liittyvät työsopimuksessa sovittuihin työtehtäviin.
Työntekijä ei ilman työnantajan lupaa saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa työnantajan kanssa. Kielto koskee myös työntekijän vapaa-aikaa. Työntekijä ei myöskään työsuhteen aikana saa valmistella omaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa (kuten saman alan yrityksen perustamista).
Palkka ja sairausajan palkka
Palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa ja tuntityöntekijöiden osalta vähintään kahdesti kuukaudessa, ellei toisin sovita. Yleistä on kuitenkin, että myös tuntityöntekijöiden osalta on sovittu työ- tai työehtosopimuksessa palkan maksamisesta kerran kuukaudessa.
Sairausajalta (eli ns. sairaslomalta) työntekijällä on oikeus sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän työpäivän palkkaan. Tämän jälkeen työantajan ei tarvitse maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Kymmenen sairauspäivän jälkeen työntekijän tuleekin tässä tilanteessa hakea sairauspäivärahaa Kelasta.
Osa-aikaisesti työskentelevä on oikeutettu sairausajan palkkaan niiltä sairauspäiviltä, joille hänelle on merkitty työvuoroja. Työvuoroja ei siten saa poistaa työntekijältä sairastumisen jälkeen, vaikka todellisuudessa työntekijä ei kyseisiä vuoroja kykenekään tekemään.
Mikäli työnantaja laiminlyö palkanmaksun talousvaikeuksien takia, voi työntekijällä olla oikeus hakea maksamattomia palkkojaan ELY-Keskuksen palkkaturvasta.
Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus
Työehtosopimus tarkoittaa käytännössä työntekijä- ja työnantajaliittojen tekemiä sopimuksia, jotka koskevat kyseisen alan kaikkia työntekijöitä (ns. yleissitova työehtosopimus). Kyseessä on ikään kuin työsopimuksen liite, jota työnantajan on kaikissa tilanteissa noudatettava. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu esimerkiksi vähimmäispalkoista, työajoista ja niiden määräytymisestä, lomaehdoista, sekä lomarahasta.
Edellisen ns. yleissitovan työehtosopimuksen lisäksi on olemassa myös suppeampia työehtosopimuksia, jotka koskevat vain tiettyjä työpaikkoja (ns. normaalisitova työehtosopimus). Mikäli olet epävarma siitä, soveltuuko sinuun jokin työehtosopimus, kannattaa asia selvittää asiantuntijalta.
Työsopimuksessa ei myöskään saa sopia huonommista ehdoista, kuin mitä työtehtäviäsi sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Sinulla onkin oikeus vaatia esimerkiksi työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai lomaetuja, vaikka työsopimukseesi olisi kirjattu näitä huonompia ehtoja.
Työaika työsuhteessa
Työsuhteen työajasta on laissa useita eri määräyksiä, joita täydentävät eri työehtosopimukset riippuen työtehtävistä, joten työajan määräytymisestä ei voi antaa jokaiseen työsuhteeseen päteviä yleissääntöjä. Työajan määräytymisestä on myös mahdollista sopia tarkentavia määräyksiä työsopimuksessa. Lisäksi joihinkin työtehtäviin ei sovelleta ollenkaan työaikoja koskevia säännöksiä, jolloin työntekijää eivät koske esimerkiksi työajan enimmäissäännökset. Tällaiset työtehtävät ovat kuitenkin poikkeuksellisia.
Pääsääntöisesti kaikissa työtehtävissä säännöllisen työajan tulee kuitenkin aina tasoittua keskimäärin enintään 8:aan tuntiin päivässä, tai 40:een tuntiin viikossa. Työsuhteen säännöllinen työaika tarkoittaa ns. normaalia työaikaa, joka ei sisällä mahdollisia ylitöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos teet joinakin työpäivinä esimerkiksi kymmenen tunnin vuoron, niin sinun tulee esimerkiksi saada yhtä monta työpäivää, joina työvuorosi on vain kuusi tuntia. Tällöin työpäivien keston keskiarvoksi tulee 8 tuntia. Vastaavasti jos teet joinakin viikkoina 50 tunnin työviikon, niin vastaavasti tällöin jonkin toisen viikon työvuorojen työtuntien tulee olla enintään 30 tuntia (keskiarvo on tällöin 40 tuntia viikossa).
Työ- ja työehtosopimuksissa voidaan kuitenkin sopia myös muunlaisista järjestelyistä, kunhan työpäivien keston keskiarvot jäävät keskimäärin edellä mainittujen enimmäismäärien alle (8h/pv ja 40h/vk). Yksi esimerkki on nelipäiväinen työviikko, jolloin jokaisena työpäivänä tehdään kymmenen tunnin työvuoro (yhteensä 40:tä työtuntia viikossa) ja viikossa on tällöin kolme vapaapäivää. Työaika tarkoittaa työntekoon käytettävää aikaa, eli se ei sisällä ruokatuntia, ellei tästä ole erikseen sovittu työsopimuksessa.
Työaikapankki
Työpaikoilla voi olla käytössä myös työaikapankki. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja ei tasoita työntekijän työaikaa määräämällä eri mittaisia työvuoroja ja -viikkoja, vaan tavallista pidemmän työpäivän ylimääräiset tunnit kirjataan työaikapankkiin ”plus-saldona” ja tavallista lyhyemmän työpäivän tavallista lyhyemmät työtunnit ”miinus-saldona”.
Mikäli työntekijä kerää työaikapankkiin ”plus-tunteja” on hänellä oikeus pitää näitä tekemiään ylimääräisiä työtunteja vapaapäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus vaatia, että nämä ylimääräiset ”plus-tunnit” maksetaan ylimääräisenä rahapalkkana vapaapäivien sijasta.
Vaihteleva työaika ja nollatuntisopimukset
Työsopimuksessa on myös mahdollista sopia vaihtelevasta työajasta. Tämä tarkoittaa sitä, että työsopimukseen kirjataan työajaksi esimerkiksi 10-20 tuntia viikossa. Edellinen tarkoittaa sitä, että työntekijälle on tarjottava vähintään 10 työtuntia per viikko ja työntekijän on puolestaan suostuttava tekemään työantajan näin halutessa vähintään 20 työtuntia per viikkoa. Työntekijän suostuessa työtunnit voivat myös ylittää työsopimukseen kirjatun vaihteluvälin, eli tällöin myös pidemmän työviikon tekeminen on mahdollista.
Ns. nollatuntisopimuksissa kaikki työnteko perustuu aina työntekijän suostumukseen ja työntekijää ei voi tällöin velvoittaa ollenkaan työntekoon. Kuitenkin tällöin vastaavasti nollatuntisopimuksissa töiden antaminenkin perustaa aina työantajan tahtoon, eli nollatuntisopimuksissa töitä ei ole pakko antaa työntekijälle.
Työaikakirjanpito ja työvuorolistat
Työnantajan on aina järjestettävä työpaikalla työaikakirjanpito. Tähän on useita tapoja kellokorteista työntekijän itsensä tekemiin paperilappuihin. Työantajan on aina myös pyydettäessä toimitettava kopio työaikakirjanpidosta työntekijälle esimerkiksi palkan tarkistamista varten. Työnantaja onkin siten lain mukaan vastuussa työntekijöiden työtuntien seuraamisesta.
Työnantajan on aina toimitettava työvuorolista työntekijöille vähintään viikko ennen listan mukaisten vuorojen alkamista.
Ylityöt työsuhteessa
Ylityö tarkoittaa sekä työnantajan, että työntekijän suostumuksella tehtäviä ylimääräisiä töitä. Työnantaja ei siis lain mukaan saa velvoittaa työntekijää tekemään ylitöitä. Ylityöt on erotettava esimerkiksi työaikapankkiin kerättävistä ”plus-tunneista”, jotka eivät ole ylityötä.
Ylitöistä on aina maksettava vähintään 50:llä prosentilla peruspalkasta korotettua palkkaa. Ylityötuntien määrästä riippuen korotus voi nousta 100:taan prosenttiin. Ylityöpalkoista on lisäksi paljon sopimuksia eri työehtosopimuksissa.
Lain mukaan töitä saa ylityöt huomioiden tehdä keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa, saa ylitöitä tehdä jatkuvasti korkeintaan 10,5 tuntia viikossa (48-37,5=10,5). Ylitöitä on lain mukaan mahdollista tehdä tilapäisesti tiettyinä viikkoina enemmänkin, mutta tämän jälkeen tulee olla viikkoja, jolloin ylitöitä on tehtävä vähemmän tai niiden tekeminen voi olla kokonaan kiellettyä.
Vuosiloman kertyminen ja pitäminen
Vuosilomaa kertyy jokaiselle työntekijälle kaksi päivää kuukaudessa työsuhteen ensimmäisen vuoden aikana ja 2,5 päivää kuukaudessa tämän jälkeen. Edellinen tarkoittaa, että ensimmäisen vuoden aikana työntekijälle kertyy vuodessa yhteensä 24 (12*2=24) lomapäivää ja tämän jälkeen 30 (12*2,5=30) lomapäivää vuodessa.
Työ- ja työehtosopimuksissa on kuitenkin mahdollista sopia edellistä paremmista lomaehdoista. Poikkeuksena edelliseen ovat vähäisiä työtuntimääriä tekevät osa-aikaiset ja yleensä tuntityöpalkkaa saavat työntekijät. Tällöin varsinaisia lomapäiviä ei välttämättä kerry, vaan palkanmaksun yhteydessä maksetaan palkanlisänä prosenttiperusteista lomakorvausta, joka korvaa lomapäivät.
Julkisella sektorilla noudatetaan lomaviikkojen laskemisessa viiden päivän työviikkoa, jolloin 24 lomapäivää tarkoittaa neljän viikon ja neljän päivän lomaa. 30 lomapäivää puolestaan tarkoittaa kuuden viikon lomaa. Yksityisellä sektorilla puolestaan noudatetaan lomaviikkojen laskemisessa kuuden päivän työviikkoa (myös lauantai lasketaan työpäiväksi), jolloin 24 lomapäivää tarkoittaa neljän viikon lomaa ja 30 lomapäivää viiden viikon lomaa.
Lomapäivät kerätään tavallisesti lomien pitämistä edeltävänä vuonna 1.4 – 31.3 välisenä aikana. Edellinen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kesällä 2021 pidettävät lomapäivät kerätään 1.4.2020 – 31.3.2021 välisenä aikana. Työnantajan kanssa on kuitenkin mahdollista sopia lomien pitämisestä myös aikaisemmin ja tämä onkin yleinen käytäntö varsinkin määräaikaisissa työsuhteissa.
Työntekijän on saatava halutessaan pitää lomapäivistään vähintään 24 päivää ns. kesälomana 2.5-30.9 välisenä aikana. Lomapäivät on annettava työntekijän näin halutessa yhdenjaksoisena, mutta harvinaisissa tilanteissa työnantaja voi jakaa loman myös useampaan jaksoon, jos työntekijän pitkästä kesälomasta aiheutuisi myös muiden kuin lomailevan työntekijän töiden pysähtyminen työpaikalle. Työnantajan kanssa on lisäksi mahdollista sopia osan vuosilomapäivien säästämisestä pidettäväksi myöhäisempänä ajankohtana.
Loman ajalta maksettava palkka ja lomaraha
Loman ajalta on maksettava vastaava palkka, kuin mitä työntekijä saa ollessaan töissä. Mikäli palkka vaihtelee, on tällöin laskettava keskiarvo siitä, mitä työntekijä keskimäärin on ansainnut sinä aikana, kun hänen pitämänsä loma on kertynyt (tavallisesti 1.4 – 31.3 välinen aika). Täysiaikaiselle tuntityöntekijälle (vähintään 14 työpäivää kuukaudessa) lomapalkka lasketaan laissa annetun taulukon kertoimilla tuntitöissä keskimäärin päivittäin ansaitusta palkasta, jolloin loman ajalta maksettava palkka vastaa suurinpiirtein viikko- ja kuukausipalkkaisten vastaavaa lomapalkkaa. Huomioitavaa on kuitenkin, että työehtosopimuksissa on runsaasti eri sopimuksia loman ajalta maksettavasta palkasta ja sen määräytymisestä, joten pieniä vaihteluita edelliseen on runsaasti.
Poikkeuksena edelliseen on osa-aikaisen tuntityöntekijän (alle 14 työpäivää kalenterikuukaudessa) lomapalkka, joka vastaa kohdassa 12. (Osa-aikaisten ja tuntityöntekijöiden lomakorvaus) selitettyä lomakorvausta.
Lomaraha tarkoittaa ylimääräistä palkkaa, jonka maksaminen perustuu joko työ- tai työehtosopimukseen. Kyseessä ei ole lakisääteinen palkanosa. Kaikille työntekijöille ei siten makseta lomarahaa, vaan sen maksaminen perustuu aina sopimukseen. Täten myöskin lomarahojen määrä vaihtelee.
Loman aikana sairastuminen
Mikäli työntekijä sairastuu loman aikana, on työntekijällä tällöin oikeus kuuden sairastetun lomapäivän jälkeen siirtää loput sairastetut lomapäivät pidettäväksi myöhäisempänä ajankohtana. Tällaisissa tilanteissa työnantaja yleensä vaatii sairaslomatodistuksen loman aikana sairastumisesta.
Osa-aikaisten tuntityöntekijöiden lomakorvaus
Osa-aikaisissa tuntitöissä (alle 14 työpäivää kuukaudessa) loma-ajan palkkaa kertyy prosenttiosuutena tuntitöissä ansaitusta palkasta. Prosenttiosuus on 9% ensimmäisen työvuoden aikana ja 11,5% tästä eteenpäin. Varsin yleinen käytäntö on, että tämä kertynyt loma-ajan palkka tai lomakorvaus maksetaan työntekijälle palkan lisänä jokaisen kuukauden palkanmaksun yhteydessä suoraan. Tällöin työntekijä saa siis kyseisen prosenttiosuuden mukaisen lisän palkkaansa joka kuukausi. Tällöin työntekijän pitäessä lomia, kyseessä ovat käytännössä palkattomat vapaat, koska kyseiset loma-ajan palkat on jo maksettu etukäteen kuukausittain palkkojen yhteydessä.
On kuitenkin myös mahdollista, että työnantaja ei maksa kyseisiä loma-ajan palkkoja jokaisen palkan yhteydessä, vaan ne maksetaan kerran vuodessa ns. könttäsummana yleensä kesäaikaan. Tällöinkin työntekijän pitäessä lomapäiviä ei niiltä makseta erikseen palkkaa, koska vuoden kaikkien lomapäivien palkka maksetaan yhdessä erässä.
On huomioitava, että monissa työehtosopimuksissa on sovittu edellistä paremmista ehdoista lomakorvauksen maksamiseen.
Tauot työpäivän aikana
Enintään kuusi tuntia kestävän työvuoron aikana työntekijällä ei ole oikeutta tauon pitämiseen, ellei tästä ole erikseen sovittu työ- tai työehtosopimuksessa.
Yli kuusi tuntia ja enintään kymmenen tunnin mittaisen työvuoron aikana työntekijä on oikeutettu yhteen ns. lounastaukoon. Poikkeuksena edelliseen ovat työtehtävät, joiden keskeytyminen ei ole mahdollista lounastauon ajaksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kyseessä tiettyjen kriittisten rakentamis- ja asentamistöiden aikana, joita ei ole työpäivän kuluessa mahdollista keskeyttää lounastauon ajaksi.
Lounastauko ei ole työaikaa, eli siltä ei makseta palkkaa, ellei näin ole erikseen sovittu. Lounastauon kesto on lain mukaan vähintään yksi tunti, ellei työsopimuksessa ole sovittu lyhyemmästä (yleensä 30 minuutin) tauosta, joka on lain mukaan lyhin mahdollinen lounastaukoaika, johon työntekijä on oikeutettu. Koska lounastauko on yleensä palkatonta aikaa, onkin 30 minuutin lounastauko varsin yleinen ehto työsopimuksissa. Lisäksi yleisiä sopimusehtoja työ- ja työehtosopimuksissa ovat vaihtelevat lounastaukoajat, jolloin työntekijä saa itse päättää lounastaukonsa keston tietyssä haarukassa esimerkiksi puolen ja puolentoista tunnin välillä. Lounastauon aikana työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta.
Yli kymmenen tunnin mittaisten työvuorojen aikana työntekijällä on lounastauon lisäksi oikeus yhteen ylimääräiseen, enintään puolen tunnin mittaiseen, palkattomaan taukoon kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Työehtosopimuksissa on lisäksi runsaasti säädöksiä työpäivän aikaisista tauosta. Ns. kahvitauot eivät ole lakisääteisiä, vaan niistä on yleensä sovittu työehtosopimuksissa.
Pekkaspäivät ja niiden kertyminen
Ns. pekkaspäivät tai toiselta nimeltään työajantasaamisvapaat tarkoittavat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, joista on sovittu tietyissä työehtosopimuksissa varsinkin teollisuuden aloilla. Kyseessä eivät ole siten lakisääteiset vapaapäivät, jotka kuuluisivat kaikille työntekijöille.
Kilpailukieltosopimus työsuhteessa
Kilpailukieltosopimus tarkoittaa työsopimuksessa, tai erillisessä kilpailukieltosopimuksessa sovittua, määrätyn ajan mittaista kieltoa työntekijälle harjoittaa työantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpaileva toiminta tarkoittaa esimerkiksi työsopimuksen tekemistä vastaaviin tehtäviin kilpailevan yrityksen kanssa, tai työantajan kanssa kilpailevan oman yrityksen perustamista. Kilpailukielto on mahdollista vain, mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työntekijästä itsestään, eli tavallisesti työntekijän itse suorittamasta irtisanoutumisesta. oisin sanoen, mikäli työntekijä irtisanotaan esimerkiksi tuotannollisilla- tai taloudellisilla perusteille, ei kilpailukieltosopimus ole tällöin voimassa.
Kilpailukieltosopimus on lain mukaan mahdollista tehdä vain sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka työtehtävissään saavat tietoonsa työantajan kannalta erittäin tärkeitä tietoja, kuten yrityssalaisuuksia tai muita arvokkaita yksityiskohtia työnantajan liiketoiminnasta, tai ovat muuten poikkeuksellisen tärkeitä työnantajan liiketoiminnalle. Työntekijän on aina suostuttava kilpailukieltoon, mutta tietyissä tehtävissä työpaikan saamisen ehtona voi olla kilpailukieltosopimuksen allekirjoittaminen.
Kilpailukieltosopimuksen kesto voi olla enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Kilpailukiellon kesto voi kuitenkin nousta enintään 12:sta kuukauteen, mikäli työntekijä on saanut korvauksen kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamisesta.
Mikäli työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, on työntekijä tällöin vahingonkorvausvastuussa työantajalleen sopimusrikkomusta. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan lisäksi sopia tietyn könttäsumman suuruisesta sopimussakosta, jolloin vahingonkorvauksen enimmäismäärä on sopimussakon suuruinen.
Varoituksen tai huomautuksen antaminen työntekijälle
Työnantaja voi antaa työntekijälle kirjallisen varoituksen, mikäli työntekijä on vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt työvelvoitteitaan. Kyseessä voi esimerkiksi olla luvattomat poissaolot töistä, jatkuvat myöhästymiset ja liian pitkien taukojen pitäminen, tai ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättäminen.
Myös määrällisesti tai laadullisesti huono työtulos, voi olla peruste varoituksen antamiselle työntekijälle. Varoituksen on aina oltava kirjallinen ja siinä on oltava maininta, että työntekijän työsuhde voidaan irtisanoa, mikäli työntekijä ei korjaa toimintaansa. Kirjallinen varoitus työntekijälle onkin eräänlainen ilmoitus viimeisestä mahdollisuudesta ennen työntekijän irtisanomista (ks. tarkemmin täältä työnantajan suorittamasta irtisanomisesta).
Huomautus on epävirallinen ilmoitus työntekijälle, että hänen on korjattava toimintaansa. Kyseessä on tavallaan kirjallisen varoituksen antamista työntekijälle edeltävä ilmoitus siitä, että varoituksen antaminen voi olla mahdollista lähitulevaisuudessa. Huomautusta ei ole kuitenkaan pakko antaa ennen mahdollista kirjallista varoitusta, vaan huomautuksella monesti pyritään puuttumaan tilanteeseen, jotta varoitusta ei tarvitse antaa ollenkaan.
Korvaus työsuhteen laittomasta päättämisestä - irtisanominen ja purkaminen
Mikäli työnantaja irtisanoo tai purkaa työntekijän työsopimuksen laittomasti, on työntekijä tällöin oikeutettu korvaukseen, joka on työnantajan rikkomuksesta ja työntekijän kärsimästä vahingosta riiippuen 3 – 24 kuukauden ylimääräinen palkka. Mikäli sinulla on tilanne, jossa epäilet työsuhteesi irtisanotun, tai puretun laittamasti, kannattaa tällöin olla yhteydessä asiantuntijaan asian selvittämiseksi.
Kotilain lakipalvelut
Edellä on kuvattu työsuhteeseen liittyviä seikkoja vain pääpiirteittäin. Oheinen esittää yleisellä tasolla työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat lakimiehen apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi lakimiehen asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan ja neuvon jatkotoimenpiteissä.
Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:
Lakivideo oikeuksista ja velvollisuuksista työsuhteessa
Hyödyllisiä sivuja
Jaa artikkeli:
Yhteystiedot
Kotilaki palvelee koko Suomessa.
Kaikki oikeudet pidätetään.