Naapuri häiriköi? Aita- tai muita ongelmia naapurin kanssa? Mitä tulee tietää?
Naapuruussuhteet
Naapuri häiriköi? Aita- tai muita ongelmia naapurin kanssa? Mitä oikeuksia minulla on taloyhtiössä ja omakotitalossa? Miten toimia? Lue lisää.
Naapuruussuhteet taloyhtiöissä
Taloyhtiöissä rakennukset omistaa talo-, eli asunto-osakeyhtiö, jolloin pääsääntöisesti myös kaikki naapuruussuhdeasiat, kuten naapureihin vaikuttavat remontit, tulee hoitaa taloyhtiön sisäisesti. Taloyhtiöissä voi olla esimerkiksi sovittuna pelisääntöjä sallituista remontointiaikatauluista. Muuten remontointi on käytännössä sallittua aina, lukuun ottamatta yöajan hiljaisuutta.
Toinen yleinen naapuruussuhteisiin vaikuttava seikka taloyhtiöissä on häiritsevän elämän viettäminen huoneistossa tai muu naapurien häiriköinti. Häiriötä koettaessa oikea toimintatapa on tehdä häiriökäyttäytymisestä ilmoitus taloyhtiölle (yleensä isännöitsijälle). Taloyhtiö voi tällöin antaa kirjallisen varoituksen häiriötä aiheuttaneella asukkaalle, joka voi olla vuokralainen tai huoneiston omistaja.
Yleensä taloyhtiöiden käytännöissä varoituksen antaminen edellyttää vähintään kahden naapurin tekemään ilmoitusta taloyhtiölle häiritsevän elämän viettämisestä. Laki ei kuitenkaan edellytä useamman erillisen asukkaan tekemiä ilmoituksia, joten yhdenkin naapurin ilmoitus voi olla peruste varoituksen antamiselle. Tällöinkin olisi kuitenkin suositeltavaa tiedustella häiriön kokemista myös muiltakin talon asukkailta.
Häiriön jatkuessa taloyhtiö voi ottaa jopa asunnon taloyhtiön haltuun pois sen omistajan hallinnasta riippumatta siitä, asuuko huoneiston omistaja huoneistossa vai ei. Tällöin yleensä myös asukas häädetään asunnosta.
Ks. Tarkemmin taloyhtiöasioista täältä.
Naapuruussuhteet muiden kuin taloyhtiössä asuvien kesken
Yleisiä naapuruusriitoja aiheuttavia seikkoja ovat rakennus- tai remontointitöiden tekeminen tontilla ja varsinkin tontin laidoilla. Eri alueiden asemakaavoissa, sekä kunnilla itsellään on eriäviä säädöksiä siitä, mihin rakennus- tai remontointitöihin tarvitaan mitäkin lupia ja mitä puolestaan voi tehdä ilman erillisten lupien hakemista. Täten ei ole myöskään mahdollista listata yleispätevästi kaikkia rakennus- ja remontointitöitä, joita voi tontillaan suorittaa ilman naapurin lupaa.
Monissa kunnissa kuitenkin taajama-alueille esimerkiksi talon maalin värityksen vaihtamiseen vaaditaan naapurin kuulemista, kun taas ydinkeskustojen ulkopuolella tontin reunalle omalle puolelleen saa rakentaa matalan aidan ilman naapurin lupaa, tai istuttaa pensasaidan. Rajan päälle rakennettaessa raja-aitaa tarvitaan käytännössä aina molempien naapurien suostumus. Rajan päällä olevan pensasaidan hoitamisesta tulee sopia yhteisesti, mutta pääsääntöisesti naapurin puolella ei saa omin lupineen suorittaa karsimis-, tai siistimistöitä.
Toinen yleinen naapuruusasia koskee rajan yli ulottuvien oksien ja juurien karsimista. Oman tontin käyttämistä häiritseviä juuria (esim. maanpintaan tunkeutuvia) saa karsia omatoimisesti ilman naapurin lupaa. Sen sijaan rajan yli ulottuvia oksia ei saa itse lähteä välittömästi karsimaan, vaan ensisijaisesti puun tai pensaan omistavalla naapurilla on oikeus karsia oman puunsa rajan yli naapurin puolelle ulottuvat oksat. Mikäli naapuri kuitenkin oksien karsimiskehotuksen jälkeen laiminlyö tämän työn, on tällöin oikeus karsia naapurin puolelta oman tontin puolelle ulottuvat oksat myös itse.
Häiriökäyttäytyminen muun kuin samassa taloyhtiössä asuvan naapurin toimesta
Rajanaapureihin, eli oman pihamaan ympäristössä asuviin naapureihin pätevät säännöstöt poikkeavat taloyhtiöissä noudatettavista. Laki ei tunne naapureille annettavia varoituksia (kirjallisia tai suullisia) häiriökäyttäytymisestä tai muusta häiriöstä. Naapuria ei voi myöskään äärimmäisissä häiriötapauksissa häätää kodistaan, kuten taloyhtiöissä on mahdollista. Ongelmatilanteet rajanaapureiden kanssa voivatkin olla siten hankalampia kuin taloyhtiössä.
Jokaisen kotirauha on kuitenkin laissa turvattuna, jolloin naapurin tarkoituksellinen häiritsevä käyttäytyminen voi olla rikoksena tuomittavaa kotirauhan rikkominen. Häiritsevän käyttäytymisen tulee kuitenkin yleensä olla toistuvaa ja tarkoituksellista häirintää, jotta rikoskynnys ylittyisi. Tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi kotijuhlista aiheutuva melu ole lain tarkoittamaa häirintää.
Pienemmissä omaa kotirauhaa häiritsevissä tilanteissa poliisilla voi olla oikeus puuttua tilanteeseen ja kehottaa naapuria lopettamaan häiritsevä toiminta.
Kuitenkin ennen poliisin soittamista tai rikosilmoituksen laatimista on erittäin suositeltavaa pyrkiä sopuun kaikin mahdollisin keinoin naapurin kanssa keskustelemalla. Poliisin soittaminen tai rikosilmoituksen laatiminen voivat olla tietyissä tilanteissa oikeita ratkaisuja, mutta ne voivat myös tulehduttaa tilannetta entisestään.
Kotilain lakipalvelut
Edellä on kuvattu naapuruussuhteisiin liittyviä seikkoja vain pääpiirteittäin. Oheinen kuvaa yleisesti tilanteita, joissa naapuri häiriköi tai sinulla on muita ongelmia naapurin kanssa. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä.
Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:
Lakivideo naapuruussuhteista
Hyödyllisiä sivuja
Jaa artikkeli:
Yhteystiedot
Kotilaki palvelee koko Suomessa.
Kaikki oikeudet pidätetään.