Hoitotahtotestamentin tekeminen

Hoitotahto, hoitotahtokortti eli hoitotahtotestamentti

Hoitotahtotestamentin tekeminen. Hoitotahto, hoitotahtokortti, eli hoitotahtotestamentti – samalla asialla on monta nimeä. Kannattaako hoitotahtotestamenttia tehdä? Miten toimia? Lue lisää.

Hoitotahtotestamentti, hoitotahto, hoitotahtokortti

Hoitotahtotestamentti, hoitotahto, hoitotahto. Samalla asialla on monta eri nimeä. Hoitotahto tarkoittaa sen laatineen henkilön toivomusta siitä, miten häntä tulisi hoitaa silloin, kun hän ei itse kykene sitä ilmaisemaan. Lisäksi siinä on mahdollista määrätä esimerkiksi läheisten tiedonsaantioikeuksista hoitoa ja potilastietoja koskien. Hoitotahtotestamentin voi laatia käytännössä koska tahansa, kunhan vain kykenee ilmaisemaan oman tahtonsa. Sen laatiminen ennakolta on kuitenkin suositeltavaa, jotta kaikissa tilanteissa on voimassa oleva hoitotahto.

Hoitotahtotestamenttia ei nimestään huolimatta kuulu sekoittaa perintöjä koskevaan testamenttiin, vaan kyseessä on potilaan oikeuksiin oman hoitonsa päättämisestä perustuva yhteenveto sen laatineen henkilön tahdosta. Hoitotahtotestamentin sisältö on tarkoitettu annettavaksi sen laatineen potilaan hoidosta vastaavan hoitohenkilökunnan tietoon.

Hoitotahtotestamentti on vapaamuotoinen, eli sen laatija voi vapaasti päättää mitä hän haluaa siihen sisällytettävän. Hoitohenkilöstön velvoittavuudessa hoitotahtotestamentti jaetaan kuitenkin kahteen osaan. Osa sen määräyksistä on sellaisia, että ne käytännössä velvoittavat hoitohenkilöstöä. Osa on puolestaan enemmän hoitoa ohjaavia toivomuksia, jotka eivät itsessään ole suoraan hoitohenkilöstöä velvoittavia, mutta jotka pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon.

Hoitotahtotestamentin, eli hoitotahdon tekeminen

Hoitotahtotestamentille, eli hoitotahdolle ei ole olemassa mitään muotovaatimuksia. Sen voi ilmaista myös suullisesti hoitohenkilöstölle, jolloin siitä tehdään merkintä potilasasiakirjoihin. Lisäksi sen voi itse käydä kirjaamassa omakanta-palveluun, josta se on saatavilla hoitohenkilökunnalle.

Hoitotahtotestamentin voi myös kirjata erilliselle asiakirjalle, joka vahvistetaan omalla allekirjoituksella. Todistajien allekirjoitukset eivät ole tällöin välttämättömiä, mutta todistajat voivat tällöin hoitotahtotestamentin laatijan näin halutessa toimia esimerkiksi hoitotahdon tulkitsijoina, mikäli esimerkiksi ajan kulumisen vuoksi tilanne tai hoitomahdollisuudet ovat muuttuneet.

Tällöin on tärkeää, että erillisestä hoitotahtotestamentista on omaisille tieto, jotta se on mahdollista tarvittaessa toimittaa hoitohenkilökunnalle. Suosittelen kuitenkin myös tässä tilanteessa kopioimaan hoitotahdon sisällön sellaisenaan omakanta-palveluun. Tällöin se on helposti hoitohenkilökunnan saatavilla.

Hoitotahto on mahdollista tehdä myös itse esimerkiksi mallia tai esimerkkiä apuna käyttäen. Suosittelen kuitenkin asiantuntia-apua, jotta hoitotahtoon saadaan varmasti sisällytettyä myös sellaiset asiat, joita ei välttämättä itse tule ajatelleeksi.

Hoitotahtotestamentin, eli hoitotahdon hoitoa velvoittavat määräykset

Osa hoitotahtotestamenttiin, eli hoitotahtoon kirjattavista määräyksistä on sellaisia, että hoitohenkilökunnan on niitä käytännössä noudatettava. Poikkeuksena tähän ovat esimerkiksi tilanteet, joissa esimerkiksi ajan kulumisen tai hoitomahdollisuuksien kehittymisen vuoksi herää epäilys, että hoitotahtotestamentin laatijan tahto ei enää vastaa sen sanatarkkaa tulkintaa. Tämän vuoksi voikin olla hyödyllistä kirjata omaan hoitotahtotestamenttiinsa läheisten tiedot, jotka voivat tarvittaessa auttaa hoitotahdon tulkinnassa.

Pääsääntöisesti velvoittavia määräyksiä hoitotahdossa ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Elvyttämistä tai elvytyskieltoa koskevat määräykset.
  • Kirjallisten potilastietojen tai suullisten hoitotietojen antaminen läheisille.
  • Hoitojen valintaperusteet. Valitaanko esimerkiksi elinaikaa mahdollisimman pitkään pidentävät hoidot ja miten tämä valinta tehdään?
  • Tähdätäänkö hoitojen valinnassa ensisijaisesti elämän laadun varmistamiseen riippumatta valittujen hoitojen vaikutuksesta elinajan pituuteen?
  • Annetaanko oikeus hoitomuotojen päättämisestä esimerkiksi läheisille tai lääketieteen ammattilaisille?
  • Onko hoitotahtotestamentin sanamuodosta mahdollista poiketa, mikäli hoidoissa on tapahtunut kehitystä?
  • Suhtautuminen elinluovutuksiin.

Edellä mainitut kohdat ovat sellaisia, että potilaalla on oikeus päättää niistä itsenäisesti. Hoitotahtotestamentti, eli hoitotahto saakin tällöin merkitystä, mikäli sen laatinut henkilö ei kykene enää ilmaisemaan tahtoaan, tai hänen ymmärryksensä päätöksenteosta on esimerkiksi sairauden vuoksi alentunut.

Tällöin hyvissä voimissa laadittu hoitotahtotestamentti, eli hoitotahto voi tuoda myös mielenrauhaa esimerkiksi etenevissä sairauksissa, koska tällöin sen laatinut henkilö voi olla varmoin mielin saamastaan hoidosta myös siinä vaiheessa, kun oma kyky hoitojen valitsemiseen tai ymmärtämiseen ei vastaa enää sitä tasoa, kuin mikä se oli hoitotahtotestamenttia laatiessa.

Hoitotahtotestamentin, eli hoitotahdon hoitoa ja hoivaa koskevat ohjeet

Hoitoa ja hoivaa koskevilla hoitotahtotestamentin ohjeilla voi olla tietyissä tilanteissa jopa suurempi merkitys sen laatineen henkilöön elämään, kuin varsinaisilla velvoittavilla määräyksillä. Tällöin kyseessä on sellaisia hoitoa ja hoivaa koskevia ohjeita, jotka pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon henkilöä hoidettaessa.

Tällaiset ohjeet koskevat usein itselle tärkeitä arkielämän asioita, joita ovat esimerkiksi ruoka-, vaatetus-, ja kauneudenhoitomieltymykset. Hoitotahtotestamenttiin on lisäksi mahdollista kirjata omia elämänarvoja koskevia seikkoja, kuten uskonto, harrastukset, mielenkiinnon kohteen, yksin- tai ryhmässä oleminen. Lisäksi hoitopaikan valinnasta on mahdollista esittää toivomuksia.

Kaikkia edellä mainittuja seikkoja ei todennäköisesti kaikissa tilanteissa ole mahdollista toteuttaa, mutta ne antavat hoitavalle henkilöstölle arvokkaita ohjeita siitä mitä hoidettava henkilö pitää tärkeänä elämässään. Tällainen voi olla esimerkiksi mieltymys urheilun seuraamiseen radiosta, tai televisiosta, lempivaatteiden käyttäminen, uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen tai niiden seuraaminen etänä tai tiettyjen itselle tärkeiden esineiden tai kuvien esillä pitäminen.

Hoitotahtotestamentissa on myös mahdollista ohjata oman varallisuuden käyttämistä hoitojen valinnassa. Tällainen voi tulla esimerkiksi kyseeseen, mikäli hoitotahtotestamentissa on toivottu mieluista hoitopaikkaa, josta aiheutuu mahdollisesti lisäkustannuksia muihin hoitopaikkoihin verrattuna.

Hoitotahtotestamentissa on myös mahdollista ilmaista halukkuudesta lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistumisesta ja niihin osallistumisen pelisäännöistä. Osallistuminen on esimerkiksi mahdollista kieltää kokonaan, sallia kaikissa tilanteissa, tai sallia tilanteissa, joista niistä on mahdollista saada hyötyä itselleen. Näihin osallistuminen vaatii kuitenkin aina myös omaisten tai edunvalvojan suostumuksen, mutta hoitotahtotestamentilla ja mahdollisella edunvalvontavaltuutuksella on mahdollista ilmaista oma kanta niihin osallistumiseen. Ks. Tarkemmin edunvalvontavaltuutuksesta täältä.

Hoitotahtotestamenttiin kannattaa myös kirjata tieto laaditusta edunvalvontavaltuutuksesta, sekä mikäli sellaista ei ole laadittu, niin toivomuksista siitä, kenet haluaisi toimivan edunvalvojanaan, mikäli sellaista tarvittaisiin. Ks. tarkemmin edunvalvonnasta täältä.

Hoitotahtotestamentin tekeminen

Hoitotahtotestamentin, eli hoitotahdon muuttaminen

Hoitotahtotestamenttia on mahdollista muuttaa laatimalla uuden hoitotahtotestamentin. Tällöin on suositeltavaa hävittää kaikki kopiot vanhasta hoitotahtotestamentista, sekä käydä tekemässä päivitys omakanta-palveluun. Hoitotahtotestamenttia on myös mahdollista muuttaa suullisesti ilmoittamalla tästä hoitohenkilökunnalle.

Hoitotahtotestamentin kumoaminen tapahtuu hävittämällä kaikki kopiot omasta hoitotahdostaan, sekä poistamalla omakanta-palvelusta tiedot vanhasta hoitotahdosta. Tällöin omakanta-palveluun kannattaa kirjata ilmoitus hoitotahtotestamentin kumoamisesta, että tieto varmasti välittyy hoitohenkilöstön tietoon.

Hoitotahtotestamentin säilyttäminen - kirjaa hoitotahto aina omakantaan!

Hoitotahtotestamentti kannattaa käydä kirjaamassa omakanta-palveluun myös silloin, kun se on laadittu kirjallisesti erillisenä asiakirjana. Tällöin hoitotahto on helposti hoitohenkilöstön saatavilla omakannasta ja siihen on tällöin myös mahdollista tarvittaessa helposti tehdä muutoksia.

Kirjallisen hoitotahtotestamentin säilyttäminen on omalla vastuulla ja sitä monesti säilytetään kotona ns. ”piirongin laatikossa”. Hoitotahtotestamentista ja sen säilytyspaikasta kannattaa tällöin kuitenkin ilmoittaa lähiomaisille, jotta se on tarvittaessa helposti löydettävissä. Lisäksi on tällöin suositeltavaa tehdä esimerkiksi lompakossa mukana pidettävä hoitotahtokortti, jossa ilmaistaan hoitotahdon olemassaolosta ja siitä, miten se on tarpeen tullen löydettävissä. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, mikäli hoitotahtotestamenttia ei ole kirjattu omakanta-palveluun.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on kuvattu hoitotahtotestamenttiin ja sen laatimiseen liittyviä kysymyksiä vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen muistilista aiheesta: hoitotahtotestamentin tekeminen. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä. Katso myös Kotilain palveluista hoitotahdon tekeminen lakimiehen ja lääketieteen opiskelijan opastuksessa etänä.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo hoitotahtotestamentista, eli hoitotahdosta

Hyödyllisiä sivuja

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa. 

Kaikki oikeudet pidätetään. 

Sisältö