Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen
Edunvalvontavaltuutus, eli edunvalvontavaltakirja
Miten edunvalvontavaltuutus, eli edunvalvontavaltakirja tehdään? Mitä siinä voi määrätä? Mitä hyötyä sen tekemisestä on? Edunvalvontavaltuutus on yksi asiakirjoista, joiden tekemistä jokaisen kannattaa harkita. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta, eli edunvalvontavaltakirjasta.
Edunvalvonta
Aikuisen ihmisen edunvalvonta tarkoittaa sitä, että edunvalvontaa tarvitseva henkilö ei kykene enää hoitamaan omia asioitaan. Syitä tähän voi olla monia, mutta usein kyseessä on sairaudesta, henkisen toiminnan tai terveydentilan heikentymisestä johtuva täydellinen tai osittainen toimintakyvyn tai ymmärryksen alentuminen omien asioiden hoitamisesta.
Edunvalvoja valtuutetaan tällöin hoitamaan edunvalvottavan henkilön asioita hänen puolestaan. Edunvalvonnan laajuus vaihtelee, mutta yleensä se kattaa ainakin taloudellisten ja juoksevien asioiden hoitamisen, kuten esimerkiksi oikeuden käyttää edunvalvottavan pankkitiliä hänen laskujensa maksamiseen.
Varsin usein edunvalvonta yhdistetään vanhuuteen ja esimerkiksi muistisairauksiin, mutta edunvalvonta voi koskea kaikenikäisiä henkilöitä esimerkiksi sairastumisten tai onnettomuuksien takia tapahtuvan toimintakyvyn alenemisen takia. Edunvalvonta voi kestää koko loppuelämän tai se voi olla myös tilapäistä, mikäli edunvalvontaa tarvitsevan henkilön toimintakyky paranee niin, että hän kykenee jälleen ymmärtämään ja hoitamaan itse omia asioitaan.
Edunvalvontavaltuutus, eli edunvalvontavaltakirja vrt. lakisääteinen edunvalvonta
Edunvalvonta jaetaan kahteen toisistaan erilliseen ja eri sääntöjen mukaan toimivaan edunvalvontaan, jotka tulee erottaa toisistaan. Edunvalvontavaltuutukseen, eli edunvalvontavaltakirjaan perustuvassa edunvalvonnassa terve ihminen on varautunut tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan toimintakyvyn alenemiseen laatimalla edunvalvontavaltuutus-nimisen asiakirjan. Tällöin edunvalvontaa koskevat pelisäännöt, sen laajuus, sekä edunvalvojiksi valtuutetut on mahdollista itse päättää.
Ns. lakisääteisessä edunvalvonnassa, eli holhoustoimessa edunvalvontaa tarvitseva henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta. Tällöin edunvalvontaa koskevat pelisäännöt on kirjattu lakiin ja edunvalvojaa ei saa itse päättää, vaan päätöksen tekee tällöin viranomainen. Edunvalvojana toimii tällöin julkinen edunvalvoja tai hakemuksen perusteella lähisukulainen. Tietyissä tilanteissa edunvalvojaksi voidaan hakea myös muuta henkilöä.
Kolmas tapa toisen henkilön asioiden hoitamiseen on valtuutus. Tällöin henkilö, joka ei kykene enää itse täysimääräisesti hoitamaan asioitaan, antaa esimerkiksi valtakirjan pankki- ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Tällöin kyseessä ei ole edunvalvonta ja valtakirjan antamisen edellytyksenä on kyky huolehtia omista asioistaan. Valtakirjalla tapahtuvaa toisten asioiden hoitaminen on suositeltavaa lähinnä siinä vaiheessa, kun henkilön toimintakyky on niin hyvä, ettei hän ole edunvalvonnan tarpeessa, vaan tarvitsee lähinnä avustamista oman toimintansa tueksi.
Edunvalvontavaltuutuksen, eli edunvalvontavaltakirjan tekemisen hyödyt
Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa etukäteisen varautumisen omilla ehdoillaan sellaiseen vaiheeseen elämässä, jolloin itse ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan. Tällöin onkin mahdollista itse päättää ennakolta, miten haluaa asioitaan hoidettavan silloin kun ei itse enää kykene siihen. Edunvalvontavaltuutuksesta hyötyvät yleensä myös sen tehneen henkilön lähiomaiset, sillä se monesti helpottaa asioiden hoitamista verrattuna lakisääteiseen edunvalvontaan.
Esimerkki 1: Pekka on laatinut edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän on mm. ilmoittanut, että toivoo tyttärensä Sannan toimivan edunvalvojanansa, mikäli Pekka ei itse enää kykene hoitamaan asioitaan. Pekka on ilmoittanut, että Sannalla on oikeus myydä Pekan valtuuttamana hänen omakotitalonsa, mikäli Pekka ei enää kykene itse asumaan kotitalossaan. Lisäksi Pekka toivoo, että hänen varoistaan hankitaan syntymäpäivä- ja joululahjat kaikille hänen seitsemälle lapsenlapsellensa. Koska Pekka on laatinut edunvalvontavaltuutuksen, on Sannalla oikeus toimia Pekan tahdon mukaan ilman viranomaislupien hankkimista, kun Pekka ei enää muistisairautensa vuoksi kykene hoitamaan asioitaan. Sannan ei myöskään Pekan tahdon mukaisesti tarvitse laatia vuosittaista selvitystä viranomaiselle tekemistään edunvalvontatoimista.
Lakisääteisen edunvalvonnan säännöt pyrkivät puolestaan hyvin pitkälti kaikissa tilanteissa säilyttämään vallitsevan tilanteen ja säilyttämään edunvalvottavan omaisuutta. Tällöin suurten muutosten tekeminen, kuten esimerkiksi tyhjilleen jääneen asunnon myyminen voi osoittautua hankalaksi ja hitaaksi. Lakisääteinen edunvalvonta asettaa myös enemmän muodollisuuksia edunvalvojalle hänen tehtäviensä hoitamiseen, mikä voi teettää lisätöitä varsinaisen edunvalvontatöiden lisäksi esimerkiksi puolisonsa tai vanhempansa edunvalvojana toimivalle.
Esimerkki 2: Jukka tarvitsee saamansa sairaskohtauksen vuoksi edunvalvontaa, koska ei kykene enää hoitamaan asioitaan. Jukka ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, joten hänelle haetaan ns. lakisääteistä edunvalvontaa. Edunvalvojaksi nimitetyn tyttären Tainan tulee tehdä kaikista isoista päätöksistä maksullinen hakemus viranomaiselle, joissa asia käsitellään ennen luvan myöntämistä tai epäämistä. Tainan tulee antaa vuosittainen selvitys toimenpiteistään edunvalvojana viranomaiselle.
Edunvalvontavalvontavaltuutuksen, eli edunvalvontavaltakirjan sisältö ja muotovaatimukset
Edunvalvontavaltuutus on aina tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava. Siitä on käytävä ilmi henkilö tai henkilöt, jotka valtuutetaan hoitamaan edunvalvontaa, sekä sen on oltava kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Esteetön todistaja voi käytännössä olla kuka tahansa, lukuun ottamatta lähisukulaisia, eli lapsia, lapsenlapsia, sisaruksia, vanhempia, isovanhempia, sekä kaikkien edellä mainittujen puolisoita.
Todistajille ei tarvitse näyttää itse edunvalvontavaltuutuksen sisältöä, mutta heidän on tiedettävä todistavansa edunvalvontavaltuutusta. Valtuutettujen henkilöiden ei tarvitse allekirjoittaa edunvalvontavaltuutusta, mutta heiltä on syytä etukäteen tiedustella halukkuutta toimia edunvalvojana.
Varsinaiselta sisällöltään edunvalvontavaltuutus on joustava ja se on räätälöitävissä jokaisen henkilön omien toiveiden mukaan. Yleisiä asioita, joista edunvalvontavaltuutuksessa annetaan valtuutus, ovat esimerkiksi:
- Omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevien asioiden hoitaminen ja niiden pelisäännöt.
- Yritystoimintaa koskevat määräykset.
- Asuntojen ja kiinteistöjen myymistä tai ostamista koskevat säännöt.
- Lainojen hoitamista tai ottamista koskevat säännöt.
- Oikeus tavallisesti salassa pidettävien tietojen, kuten pankki- ja potilastietojen saamiseen edunvalvontatehtävien hoitamiseksi.
- Edunvalvojan selvitysvelvollisuus ja sen laajuus, eli miten, kuinka usein ja kenelle edunvalvojan tulee antaa selvitys toimistaan edunvalvojana.
- Oikeus ja pelisäännöt lahjojen antamiseen.
- Valtuutettujen keskinäinen järjestys, eli kuka on ensisijainen valtuutettu jne..
Edellä on esitetty vain joitakin esimerkkejä edunvalvontavaltuutuksessa mahdollisesti annettavista määräyksistä. Monet edellä mainituista ehdoista ovat sellaisia, joista lakisääteisen edunvalvonnan ollessa kyseessä tulee hakea maksullista ja aikaa vievää lupaa viranomaiselta. Tällöin myöskään luvan saaminen ei ole itsestäänselvyys, eikä edunvalvottava tällöin luonnollisestikaan itse ole voinut laatia ehtoja, joiden mukaan edunvalvojan tulee toimia.
Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa kannattaakin käyttää asiantuntija-apua. Tällöin siitä on mahdollista räätälöidä asiantuntijan neuvojen mukaan juuri itselleen sopiva.
Edunvalvontavaltuutuksen, eli edunvalvontavaltakirjan muuttaminen tai peruuttaminen
Edunvalvontavaltuutusta on mahdollista muuttaa tekemällä uusi edunvalvontavaltuutus, jossa vanha kumotaan. Edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen sen sijaan tapahtuu joko tuhoamalla laadittu edunvalvontavaltuutus kaikkine mahdollisine alkuperäisine kappaleineen, tai laatimalla edunvalvontavalvontavaltuutuksen muotovaatimukset täyttävä asiakirja edunvalvontavaltuutuksen peruuttamisesta.
Edunvalvontavaltuutuksen muuttaminen tai peruuttaminen on mahdollista vain silloin, kun edunvalvontavaltuutusta ei ole vielä otettu käyttöön. Toisin sanoen edunvalvonnassa oleva henkilö ei voi enää muuttaa tai peruuttaa aiemmin tekemäänsä edunvalvontavaltuutusta.
Edunvalvontavaltuutuksen, eli edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen
Edunvalvontavaltuutuksen säilyttäminen on jokaisen omalla vastuulla ja esimerkiksi viranomaiselle ei voi toimittaa edunvalvontavaltuutusta säilytettäväksi. Säilytys voikin tapahtua tällöin esimerkiksi kotona ns. ”piirongin laatikossa”. Tärkeää on kuitenkin, että läheisillä on tieto edunvalvontavaltuutuksesta ja sen säilytyspaikasta, jotta se on tarpeen tullen mahdollista löytää.
Edunvalvontavaltuutuksen voi lisäksi antaa säilytettäväksi esimerkiksi läheiselle, joka on valtuutettu toimimaan tarpeen tullen edunvalvojana. Edunvalvontavaltuutus ei oikeuta ennen sen käyttöönottoa, eli ennen sen tehneen henkilön edunvalvontaa, mihinkään toimenpiteisiin, joten edunvalvojaksi valtuutettu ei voi tehdä etukäteen edunvalvontavaltuutuksella mitään.
Kelpoisuus edunvalvontavaltuutuksen, eli edunvalvontavaltakirjan tekemiseen
Edunvalvontavaltuutuksen voivat tehdä kaikki täysi-ikäiset henkilöt, jotka eivät ole edunvalvonnassa. Toisin sanoen edunvalvonnassa oleva henkilö ei ole enää kykenevä tekemään edunvalvontavaltuutusta ja päättämään omasta edunvalvonnastaan.
Edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena onkin, että terve ja asioitaan tavallisesti hoitamaan kykenevä henkilö laatii pelisäännöt sellaisten aikojen varalle, jolloin omien asioiden itsenäinen hoitaminen ei enää onnistu.
On myös mahdollista pyytää lääkäriltä lääkärinlausuntoa, jossa arvioidaan henkilön kykyä tehdä edunvalvontavaltuutus. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen silloin kun edunvalvontavaltuutuksen tekemistä haluavan henkilön terveys ei ole yksiselitteisesti niin hyvä esimerkiksi muistisairauden takia, että on selvää hänen olevan riittävän terve edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen.
Edunvalvojiksi valitut ja valtuutetut henkilöt
Varsinainen valtuutettu: Edunvalvontavaltuutuksessa jokainen saa itse päättää kenet haluaa valtuuttaa toimimaan tarpeen tullen omana edunvalvojanaan. Yleisesti tehtävään halutaan valita perhepiirissä oleva henkilö, kuten lapsi tai puoliso, mutta tehtävään saa valita kenet tahansa täysi-ikäisen ja -valtaisen henkilön.
On kuitenkin huomioitava, että edunvalvontavaltuutuksessa edunvalvojaksi valitun henkilön ei ole koskaan pakko ottaa vastaan tehtävää. Tämä pätee myös silloin, vaikka henkilö olisi antanut etukäteisen suostumuksen toimimaan tarvittaessa edunvalvojana.
Toissijaiset valtuutetut: Tämän vuoksi onkin syytä harkita toissijaisten edunvalvojien valitsemista. Toissijainen edunvalvoja toimii edunvalvojana silloin, kun ensisijaisesti tehtävään valittu ei halua ottaa tehtävää vastaan, luopuu siitä, tai menettää kykynsä hoitaa edunvalvojan tehtäviä esimerkiksi oman sairastumisen vuoksi. Toissijaisten edunvalvojien määrää ei ole rajoitettu, eli heitä on mahdollista valita useampi.
Toissijaiset edunvalvojat kannattaa selvyyden vuoksi asettaa haluttuun järjestykseen, jotta on selvää missä järjestyksessä he voivat toimia edunvalvojana.
Varavaltuutetut: Tämän lisäksi kannattaa valita ns. varavaltuutettuja, jotka voivat olla myös samoja kuin toissijaiset edunvalvojat. Erona on se, että varavaltuutettu toimii vain tilapäisesti silloin kun pääasiallinen edunvalvoja ei jonkin syyn takia kykene toimimaan tehtävissään. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin kun pääasiallinen edunvalvoja on esteellinen päättämään asiastaan.
Esteellisyys voi tulle kyseeseen esimerkiksi silloin, kun puolisonsa edunvalvojana toimiva henkilö haluaa myydä puolisoiden vanhan yhteisesti omistaman vanhan kodin ja ostaa tilalle uuden, pienemmän ja käytännöllisemmän asunnon. Tällöin puoliso ei voi esteellisenä päättää asiasta puolisonsa puolesta, vaikka toimisikin hänen edunvalvojaansa.
Juuri esteellisyysongelmien välttämiseksi kannattaa harkita perheen ulkopuolisen henkilön valitsemista viimesijaiseksi varavaltuutetuksi, jotta myös perhettä koskevat päätökset saadaan tehtyä.
Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo, eli edunvalvojan hakeminen
Niin pitkään kuin edunvalvontavaltuutuksen tehnyt henkilö kykenee hoitamaan itse omat asiansa, on edunvalvontavaltuutus tällöin käytännössä vain tulevaisuuden varalle säilytettävä asiakirja, joka ei oikeuta ketään toimimaan sen laatineen henkilön nimissä. Mikäli edunvalvontavaltuutuksen laatinut henkilö kykenee hoitamaan asioitaan elämänsä loppuun saakka itsenäisesti, ei edunvalvontavaltuutusta tällöin oteta käyttöön missään vaiheessa.
Edunvalvontavaltuutus voidaan ottaa käyttöön silloin, kun sen laatinut henkilö ei kykene enää asioidensa itsenäiseen hoitamiseen, eli on edunvalvonnan tarpeessa. Tällöin tehdään hakemus edunvalvonnasta, eli edunvalvonnan hakemisesta. Tästä on ensinnäkin hankittava lääkärintodistus, jossa lääkäri toteaa, ettei henkilö kykene enää asioidensa täysimääräiseen hoitoon itsenäisesti.
Lääkärintodistuksen hankkimisen jälkeen edunvalvontavaltuutus tulee vielä vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa, eli tämä tarkoittaa varsinaista edunvalvojan hakemista. Vahvistamista hakee henkilö, joka edunvalvontavaltuutuksen mukaan ottaa ja suostuu itse ottamaan edunvalvojan tehtävät hoitaakseen.
Edunvalvojan palkkiot ja kulukorvaukset
Edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista määrätä edunvalvojalle hänen tehtävänsä hoitamisesta maksettavaksi edunvalvojan palkkio. Kuitenkin edunvalvojalla on oikeus saada tehtävänsä hoidosta aiheutuneet kulut korvattua, sekä kohtuullinen palkkio tekemästään työstä, vaikka tästä ei olisi mainintaa edunvalvontavaltuutuksessa. Tehtävän hoitamisesta aiheutuvat edunvalvojan kulut ja palkkiot maksetaan edunvalvottavan varoista.
Voimassaolevan edunvalvontavaltuutuksen päättyminen
Tavallisesti edunvalvontavaltuutuksen voimassaolo päättyy sen laatineen henkilön kuolemaan. Tällöin edunvalvojan valtuus asioiden hoitamiseen päättyy ja se siirtyy henkilön kuolinpesälle ja sen osakkaille.
Kuitenkin tietyissä tilanteissa on mahdollista, että edunvalvontavaltuutuksen tehneen henkilön kunto kohenee esimerkiksi sairaudesta parantumisen vuoksi. Tällöin on mahdollista hakea voimassaolevan edunvalvontavaltuutuksen peruuttamista.
Edunvalvontavaltuutetun, eli edunvalvojan valvonta ja velvollisuudet
Edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista määrätä edunvalvojalle tulevasta velvollisuudesta tehdä selontekoa toimistaan edunvalvojana, sen laajuudesta, sekä siitä kenelle selonteko tulee tehdä. Toisin sanoen edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista määrätä valtuutetulle edunvalvojalle asetetusta valvonnasta.
Edunvalvojan tulee kuitenkin aina edunvalvonnan alettua laatia omaisuusluettelo edunvalvontavaltuutuksen tehneen henkilön omaisuudesta. Lisäksi edunvalvojan tulee aina pitää kirjaa tekemistään niin taloudellisista, kuin myös muista toimista. Tämä omaisuusluettelo ja kirjanpitäminen mahdollistaa jälkikäteisen valvonnan edunvalvonnan aikana tapahtuneista toimista
Tämän lisäksi edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista määrätä edunvalvojan velvollisuudesta tehdä selonteko toimistaan esimerkiksi vuosittain. Tällöin on lisäksi mahdollista määrätä, kenelle selonteko tulee antaa ja kenellä on oikeus tiedustella edunvalvojalta asioita hänen tekemistään toimenpiteistä. Mikäli edunvalvontavaltuutuksessa ei toisin määrätä, tämä selonteko tulee antaa vain edunvalvonnan päättyessä, eli usein edunvalvontavaltuutuksen tehneen henkilön kuoleman jälkeen.
Hoitotahtotestamentti
Edunvalvontavaltuutuksessa on lisäksi mahdollista määrätä, että edunvalvojan tulee toimessaan huomioida myös edunvalvontavaltuutuksen tehneen henkilön laatima hoitotahtotestamentti. Tämä hoitotahtotestamentti koskee sen laatineen henkilön hoitoon liittyviä yksityiskohtia. Ks. tarkemmin hoitotahtotestamentista täältä.
Kotilain lakipalvelut
Edellä on kuvattu edunvalvontavaltuutukseen, eli edunvalvontavaltakirjan ja sen laatimiseen liittyviä kysymyksiä vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen ohjelista aiheesta: edunvalvontavaltuutuksen tekeminen. Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä. Katso myös Kotilain palveluista edunvalvontavaltuutuksen, eli edunvalvontavaltakirjan tekeminen lakimiehen opastuksessa etänä.
Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:
Lakivideo edunvalvontavaltuutuksesta, eli edunvalvontavaltakirjasta
Hyödyllisiä sivuja
Jaa artikkeli:
Yhteystiedot
Kotilaki palvelee koko Suomessa.
Kaikki oikeudet pidätetään.