Miten ositus tehdään?

Avio-oikeus, omaisuuden ositus ja ositussopimus, eli osituskirja

Miten ositus tehdään? Mitä tarkoittaa avio-oikeus, omaisuuden ositus ja ositussopimus tai osituskirja? Miten minun tulee toimia? Lue mitä kaikkea sisältyy avio-oikeuteen ja ositukseen.

Avio-oikeus

Avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa puolisoilla on avio-oikeus toistansa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa avioliiton päättyessä olevaa oikeutta puolisoiden tai lesken ja edesmenneen puolison kuolinpesän välillä omaisuuksien tasaamiseen. Avio-oikeudella onkin siten käytännön merkitystä vasta avioliiton päättyessä. Avio-oikeus on mahdollista poistaa kokonaan tai osittain avioehtosopimuksella. Ks. tarkemmin avioehdosta ja avioehtosopimuksen laatimisesta täältä.

Avio-oikeus ilmenee käytännössä siten, että avioliiton päätyttyä vähemmän varakas osapuoli on oikeutettu vaatimaan toista osapuolta maksamaan ns. tasinkoa, kunnes lopputuloksena kummallakin osapuolella on yhtä paljon varallisuutta.

Lisäksi avio-oikeus mahdollistaa yhteisomistusten purkamisen ja siirtämisen omistukset täysin toisen osapuolen omistukseen ilman veroseuraamuksia. Ks. tarkemmin kohta 9: Verovapaus osituksessa.

Varsin yleinen harhaluulo on, että avio-oikeus tarkoittaa vain oikeutta yhteisesti omistetun omaisuuden jakamiseen avioliiton päätettyä. Avio-oikeus koskee kuitenkin molempien puolisoiden kaikkea omaisuutta, eli myös sellaista omaisuutta, jonka toinen osapuoli omistaa yksin.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus

Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ei kuulu sellainen omaisuus, josta avio-oikeus on poistettu. Tämä tapahtuu, joko avioehdolla tai lahjojen ja perintöjen yhteydessä tapahtuvalla määräyksellä lahjakirjassa tai testamentissa avio-oikeuden poistamisesta. Ks. tarkemmin avio-oikeuden poistamisesta lahjoissa täältä ja testamenteissa täältä.

Ositus - Mitä se tarkoittaa?

Kaikki avioliitot valitettavasti päättyvät joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Avioliiton päättyessä avio-oikeus ilmenee siten, että sen myötä tuleva aviovarallisuussuhde jää voimaan, kunnes se on purettu osituksessa. Ositus tarkoittaakin käytännössä aviovarallisuussuhteen purkamista, jonka jälkeen avioliitossa puolisoiden välille muodostunut oikeus toisen omaisuuteen on päättynyt. Ositus suoritetaan yleensä avioerossa osapuolten välisellä osituskirjalla, eli ositussopimuksella.

Puolison kuoleman yhteydessä ositus on niin ikään käytännössä tehtävä ennen mahdollista perinnönjakoa lesken ja edesmenneen puolison kuolinpesän osakkaiden välillä. Ks. tarkemmin täältä lesken asemasta kuolinpesästä ja ks. tarkemmin täältä osituksesta ja perinnönjaosta, kun kuolinpesän osakkaana on leski. Varsin usein ositus ja perinnönjako tehdään samassa tilaisuudessa ja samalla asiakirjalla.

Osituksen toimittaminen ei ole kuitenkaan pakollista ja onkin täysin mahdollista jättää ositus tekemättä. Tällöin avioliitossa muodostunut aviovarallisuussuhde jää kuitenkin voimaan. Tämä osituksen toimittamatta jättäminen tuleekin tällöin vastaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä, jolloin perinnönjakoa ennen tulee suorittaa ositus perinnönjättäjän ja entisen aviopuolison välillä.

Ositusperuste ja osituksessa huomioitava omaisuus

Ositusperuste tarkoittaa päivää, jolloin avioerohakemus tulee vireille tai kuolemaan päättyvissä avioliitoissa kuolinpäivää. Tämän päivän mukaan osituksessa huomioitava omaisuus määritetään ja pääsääntöisesti tämän päivän jälkeen saatua omaisuutta ei huomioida osituksessa. Ositusperusteen jälkeen ositus on myös mahdollista tehdä jopa ennen kuin varsinainen avioero on astunut voimaan. Avioeroissa ei ole siten pakko odottaa avioeron tulemista viralliseksi ennen osituksen tekemistä

Esimerkki 1: Sakari ja Liisa laittavat avioeron vireille. Heillä alkaa tästä kuuden kuukauden harkinta-aika, ennen kuin avioero on mahdollista saattaa lopulliseksi. He päättävät kuitenkin tehdä osituksen jo ennen avioeron tulemista lopulliseksi.

Esimerkki 2: Santeri ja Annika laittavat avioeron vireille. Viisi kuukautta eron hakemisen jälkeen Annika saa suuren tulospalkkion työpaikaltaan onnistuneesta kaupasta. Koska Annika on saanut tulospalkkion avioeron hakemisen jälkeen, ei tätä tulospalkkiota huomioida osituksessa. Kyseessä ei siten ole osituksessa huomioitava omaisuus.

Ositussopimus ja osituksen tekeminen (vaihe 1)

Ositus tehdään kirjalliselle asiakirjalle, jonka nimi on ositussopimus tai osituskirja. Sanat ovat synonyymejä ja tarkoittavat samaa asiaa. Ositussopimus tai osituskirja on käytännössä kaksivaiheinen asiakirja:

Osituksen toimittaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puolisoiden tai edesmenneen puolison kuolinpesän varallisuudet lasketaan netto-omaisuuksina, eli kummallekin osapuolelle tehdään laskelma, jossa molempien osapuolen varoista vähennetään kummankin osapuolen velat.

Tämän laskelman jälkeen on selvillä, kumpi osapuoli on varakkaampi ja kumpi osapuoli puolestaan on siten oikeutettu vaatimaan toista osapuolta maksamaan osituksessa tasinkoa, jotta lopputuloksena kummallakin on yhtä paljon varallisuutta.

Esimerkki 1: Kalle ja Sara ovat eronneet. Kallen omistukset ovat yhteensä 100.000 euroa ja hänen velkansa ovat yhteensä 20.000 euroa. Kallen nettovarallisuus on siten 80.000 euroa (100.000€ – 20.000€). Saran omistukset ovat yhteensä 150.000 euroa ja hänen velkansa ovat yhteensä 100.000 euroa. Saran nettovarallisuus on siten 50.000 euroa (150.000€ – 100.000€ = 50.000€). Kalle on varakkaampi, joten Sara on oikeutettu vaatimaan Kallea maksamaan hänelle tasinkoa.

Ositussopimus ja osituksen tekeminen (vaihe 2)

Toisessa vaiheessa sovitaan varsinaisesta osituksesta, eli siitä miten ositus käytännössä toteutetaan. Huomioitavaa on se, että vähemmän varakkaalla on oikeus vaatia tasinkoa, mutta ei velvollisuutta siihen.Tasinko ei ole siten pakko vaatia ja osapuolet voivat esimerkiksi sopia osituksessa, että kumpikin pitää oman omaisuutensa ja tasinkoa ei makseta. Tasingosta on siis mahdollista luopua. On myös mahdollista sopia, että tasinkoa maksetaan vain osittain. Mikäli tasinkoa vaaditaan, on se kuitenkin pakko maksaa.

Esimerkki 2: Esimerkin 1 Kalle ja Sara sopivat, että he suorittavat osituksen niin, että kumpikin pitävät oman omaisuutensa. Kalle ei siten maksa tasinkoa Saralle. Osituksen jälkeen Kallen ja Saran aviovarallissuusuhde on päättynyt.

Esimerkki 3: Esimerkin 1 Kallen ja Saran nettovarallisuudet ovat yhteensä 130.000 euroa (80.000€ + 50.000€ = 130.000€). Puoliksi jaettuna kummallekin tulee 65.000 euroa (130.000€ / 2 = 65.000€). Kalle ja Sara sopivat osituksessa, että Kalle maksaa Saralla tasinkoa 15.000 euroa, jonka jälkeen kummallekin jää yhtä paljon omaisuutta. Osituksen jälkeen Kallen ja Saran aviovarallissuusuhde on päättynyt.

Lisäksi on huomioitava, että tasingon maksaminen ei aina tarkoita sitä, että varakkaampi osapuoli maksaa rahaa toiselle osapuolelle. Osituksessa onkin myös esimerkiksi mahdollista sopia, että vähemmän varakas osapuoli saa osituksessa itselleen esimerkiksi yhteisesti omistetun arvokkaan omakotitalon, josta hän ostaa entisen puolisonsa osuuden maksamalla sen esimerkiksi uudella asuntolainalla. Tällöin on mahdollista, että itse asiassa vähemmän varakas osapuoli maksaa varsinaista rahaa toiselle osapuolelle. Tällöin kyseessä on tasingon sijasta kauppahinnan maksaminen.

Osituslaskelma ja ositussopimus, eli osituskirja

Ositus toimitetaan yleensä allekirjoittamalla osapuolten väliseen sopimukseen perustuvan ositussopimuksen, eli osituskirjan. Osituskirjan tulee täyttää lainmukaiset muotovaatimukset, joita ovat esimerkiksi kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Esteettömällä todistajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on tilanteeseen nähden ulkopuolinen.

Todistajana voivatkin toimia esimerkiksi ystävät, mutta sen sijaan vanhemmat tai lapset eivät käytännössä voi toimia todistajina. Todistajien tehtävänä on varmistaa, että kumpikin osapuoli on itse allekirjoittanut vapaaehtoisesti osituskirjan. Todistajille ei sen sijaan tarvitse paljastaa osituskirjan sisältöä.

Osituslaskelmien laatimisen jälkeen osapuolet voivat sopia maksaako toinen osapuoli tasinkoa ja jos maksetaan, niin kuinka paljon. Osapuolet voivat lisäksi sopia omistusten uudelleen järjestämisestä. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, jos osapuolet omistavat puoliksi useita asuntoja- tai kiinteistöjä. Onkin yleistä, että yhteisomistajuus puretaan osituksessa ja lopputuloksena yhteisomistukset on jaettu niin, että toinen osapuoli saa täyden omistusoikeuden osaan entisestä yhteisomaisuudesta ja toinen osapuoli täyden omistusoikeuden loppuihin.

Esimerkki: Pekka ja Aino omistavat tasaosuuksin kaksi sijoitusasuntoa. He sopivat osituksessa, että yhteisomistajuus puretaan ja kumpikin saa omistukseensa yhden sijoitusasunnon. Muun omaisuuden osalta he sopivat, että kumpikin pitää oman omaisuutensa ja tasinkoa ei makseta. Osituksen jälkeen Pekan ja Ainon aviovarallisuussuhde on päättynyt.

Ks. Kohdasta 15. esimerkki osituslaskelmasta.

Tasingon maksamisessa käytettävä omaisuus

Avioliitossa kumpikin osapuoli omistaa yksin oman omaisuutensa. Yhteisesti omistettu omaisuus katsotaan olevan puoliksi kummankin puolison omistuksessa, ellei omistusta ole muuten toisin sovittu tai järjestetty. Sama pätee yhteisiin velkoihin, jotka katsotaan olevan puoliksi kummankin velkaa, jos muuta ei selvitystä asiasta ei ilmene.

Nämä omistus- ja velkasuhteet jäävät voimaan myös avioliiton päättymisen jälkeen, joten avio-oikeus ei oikeuta toista osapuolta tai edesmenneen puolison kuolinpesän osakkaita vaatimaan toiselta osapuolelta jotain tiettyä hänen omistamaansa omaisuutta tasinkona itselleen.

Osapuolet voivat kuitenkin sopia vapaasti mitä omaisuutta käytetään tasingon maksamisessa. Tasinko maksetaan varsin yleisesti rahana, mutta se on mahdollista sopia maksettavaksi myös muuna omaisuutena, kuten esimerkiksi auton siirtämisenä toisen osapuolen nimiin tasinkona. Tasinko sovitaan yleensä maksettavaksi välittömästi, mutta myös pitkästä tasingon maksuajasta on mahdollista sopia.

Mikäli osituksesta ja tasingon maksamisesta tulee riitaa, on tällöin kummallakin osapuolella oikeus vaatia käräjäoikeutta määräämään pesänjakajaa toimittamaan osituksen osapuolten väliseen sopimukseen perustuvan sopimusosituksen sijasta. Tällöin pesänjakajan tekemässä osituksessa tasinko on aina mahdollistaa maksaa rahana. Mikäli riitaa uhkaa tulla tasingon maksamiseen käytettävästä omaisuudesta, kannattaa tällöin pitää mielessä, että tasinko on joka tapauksessa aina mahdollista maksaa rahana.

Ks. Tarkemmin kohdasta 11. pesänjakajasta osituksessa.

Osituksen verotus, eli verovapaus osituksessa

Huomioitavaa on, että osituksessa omaisuutta on mahdollista siirtää verovapaasti. Esimerkiksi tilanteessa, jossa eronnut aviopari on omistanut puoliksi kaksi samanarvoista asuntoa, on mahdollista sopia, että osituksessa kumpikin saa yhden asunnon kokonaan omistukseensa. Tavallisesti tällaisesta omistussuhteiden vaihdosta seuraisi varainsiirtoverotus, sekä mahdollisesti myös luovutusvoittoverotus.

Osituksen yhteydessä kyseinen omistusten uudelleenjärjestely on verovapaata, mikäli omistusjärjestelyt toteutetaan ilman ulkopuolista rahaa. Tällainen ulkopuolinen raha voi olla esimerkiksi uuden pankkilainan ottaminen, jolla maksetaan toiselle osapuolelle. Tällöin kyseessä on osituksen sijasta kauppa.

Verovapaudesta tuleekin erottaa mahdollinen osituksen yhteydessä tapahtuva kauppa. Tällöin kauppahinnasta voi tulla maksettavaksi varainsiirto- ja luovutusvoittoverot.

Kauppa ja ositus

Osituksen yhteydessä on mahdollista tehdä myös kauppa puolisoiden tai kuolinpesän ja lesken välillä. Tällöin kauppahinta maksetaan ositukseen kuulumattomalla omaisuudella, joka saadaan yleensä uutena pankkilainana. On myös mahdollista maksaa kauppahinta sellaisella omaisuudella, joka on avio-oikeudesta vapaata. Tällainen voi olla esimerkiksi lahjana tai testamentilla saatu omaisuus, josta on lahjakirjassa tai testamentissa poistettu puolison avio-oikeus.

Esimerkki 4: Aleksi ja Jaana ovat eronneet. He omistavat yhteisesti 200.000 euron arvoisen osakehuoneiston, josta on asuntolainaa jäljellä 100.000 euroa. Aleksilla ja Jaanalla on yhteisiä rahavaroja 20.000 euroa, josta kummankin osuus on siis puolet, eli 10.000 euroa.

Kummankin nettovarallisuus on siten 60.000 euroa, eli kummallakaan ei ole oikeutta vaatia tasinkoa toiselta. Aleksi ja Jaana sopivat osituksessa, että Aleksi ostaa Jaanan osuuden heidän yhteisestä asunnosta ja ottaa asuntolainan vastattavakseen. Tämä sopii myös pankille. Lisäksi Aleksi ottaa asuntoon uuden 50.000 euron asuntolainan ja ostaa sillä Jaanan omistaman osuuden itselleen.

Lopputuloksena Aleksi omistaa yksin 200.000 euron arvoisen osakehuoneiston, josta hänen vastuullaan olevien asuntolainojen kokonaissumma on 150.000 euroa. Lisäksi Aleksille jää 10.000 euroa rahaa. Aleksin nettovarallisuus on siten 60.000 euroa. Jaanalle puolestaan jää 10.000 euroa tilivaroja ja hän saa Aleksilta kauppahintana osakehuoneistosta 50.000 euroa. Jaanan nettovarallisuus on siten 60.000 euroa.

Oheisessa esimerkissä Aleksi ei maksanutkaan tasinkoa Jaanalle, vaan kyseessä oli kauppa. Aleksin täytyykin siten maksaa varainsiirtoveroa ostamastaan ½ osa osuudesta asunto-osakkeeseen, joka lasketaan velattomasta kauppahinnasta.

Osituksen sovittelu tai kohtuullistaminen

Ositusta on mahdollista sovitella, mikäli se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi hyvin lyhyissä avioliitoissa, joissa toinen osapuoli saisi huomattavan määrän tasinkoa. Tällöin maksettavan tasingon määrää voidaan sovitella pienemmäksi, kuin ns. tavallisessa tilanteessa, jossa lopputuloksena molemmilla olisi yhtä paljon omaisuutta. Osituksen sovittelu on siten käytännössä sama asia, kuin osituksen kohtuullistaminen

Esimerkki: Antero ja Sanna eroavat yhden vuoden avioliiton jälkeen. Sannan nettovarallisuus on 500.000 euroa ja Anteron nettovarallisuus on 20.000 euroa. Sanna hakee tasingon sovittelua sillä perusteella, että Antero saisi kohtuutonta etua tasinkona lyhyestä avioliitosta.

Osituksen sovittelua on suositeltavaa tehdä asiantuntijan avustuksella neuvotellen. Mikäli sopimukseen ei tällöin päästä, on asiaa mahdollista käsitellä käräjäoikeudessa.

Osituskirjan rekisteröinti

Osituskirjaa ei tarvitse rekisteröidä mihinkään. Osituskirjaa tarvitaan käytännössä vain tekemään tarvittavat omistusmuutokset, jos osituksen yhteydessä siirretään rahaa tai muuta omaisuutta osapuolelta toiselle. Tämän jälkeen osituskirja jää käytännössä ”piirongin laatikkoon” todisteeksi osituksen suorittamisesta.

Osituskirja on kuitenkin mahdollista rekisteröidä digi- ja väestötietovirastoon. Tästä rekisteröinnistä on kuitenkin käytännössä mahdollista hyötyä vain, mikäli toinen osapuoli asetetaan konkurssiin esimerkiksi epäonnistuneen yritystoiminnan takia. Mikäli konkurssin uhka on olemassa avioeron tai puolison kuoleman hetkellä, kannattaa asiaa tällöin tiedustella asiantuntijalta.

Pesänjakaja osituksessa

Edellä on kuvattu avioliiton päättymiseen liittyvää ositusta vain tilanteissa, joissa kaikki osapuolet kykenevät sopimaan asioista toisestansa kanssa. Valitettavasti aina näin ei ole. Tällöin ensisijaisesti on suositeltavaa palkata lakimies sovittelemaan tilannetta neutraalina osapuolena.

Mikäli edellä mainittu sovittelu ei aukaise solmua, on pattitilanteista selviämiseksi molemmilla osapuolilla mahdollisuus hakea käräjäoikeutta määräämään pesänjakajaa hoitamaan ositus. Pesänjakajana toimii yleensä lakimies, jonka palkkion maksavat osapuolet yhdessä.

Kotilain lakipalvelut

Edellä on kuvattu ositukseen ja avio-oikeuteen liittyviä kysymyksiä vain pääpiirteittäin. Oheinen on yleinen muistilista aiheesta: miten ositus tehdään? Mikäli sinulla ongelmatilanne, johon kaipaat apua, ota rohkeasti yhteyttä. Annan tilanteestasi asiantuntija-arvion, sekä ohjeistan jatkotoimenpiteissä.

Katso Kotilain tarjoamat lakipalvelut:

Lakivideo avio-oikeudesta ja omaisuuden osituksesta

Hyödyllisiä sivuja

Avioliittolaki (finlex)

Jaa artikkeli:

Esimerkki ositussopimuksesta, eli osituskirjasta

Esimerkki: Sami ja Taina ovat olleet avioliitossa kymmenen vuotta, jonka jälkeen he eroavat. Heillä ei ollut avioehtoa, joten eron jälkeen heidän välilleen jää aviovarallisuussuhde, jonka päättäminen vaatii osituksen toimittamista entisten puolisoiden välillä.

Sami ja Taina päättävät sopivat omaisuuksiensa osituksesta ja aviovarallisuussuhteen päättämisestä. He laativat asiantuntijan avulla laskelmat kummankin osapuolen varallisuudesta ja veloista seuraavien tietojen perusteella: Sami ja Taina omistavat yhteisesti 300.000 euron arvoisen osakehuoneiston, josta heillä on yhteistä asuntolainaa jäljellä 100.000 euroa. He omistavat lisäksi yhteisesti 150.000 euron arvoisen kesämökin, josta heillä on yhteistä lainaa jäljellä 50.000 euroa. Samin omistuksessa on 40.000 euron arvoinen auto, josta on 30.000 euroa autolainaa jäljellä. Taina omistaa osakkeita 20.000 euron arvosta. Samilla ja Tainalla on yhteinen säästötili, jossa on 20.000 euroa rahaa. Kummallakin on lisäksi omat tilit, joissa kummallakin on 2.000 euroa rahaa. Irtaimiston jakamisesti Sami ja Taina sopivat erikseen. Tästä Sami ja Taina saavat seuraavan osituslaskelman

Vaihe 1: Nettovarallisuuksien laskeminen

Samin varat	Omaisuuserä	Arvo
	½ osa osakehuoneistosta	150.000 euroa
	½ osa kesämökistä	75.000 euroa
	Auto	40.000 euroa
	½ osa säästötilistä	10.000 euroa
	Samin pankkitili	2.000 euroa

	Yhteensä	277.000 euroa

Samin velat	½ osa asuntolainasta	-50.000 euroa
	½ osa kesämökin lainasta	-25.000 euroa
	Autolaina	-30.000 euroa

	Yhteensä	-105.000 euroa

Samin nettovarallisuus		*172.000 euroa*

Tainan varat	Omaisuuserä	Arvo
	½ osa osakehuoneistosta	150.000 euroa
	½ osa kesämökistä	75.000 euroa
	Osakkeet	20.000 euroa
	½ osa säästötilistä	10.000 euroa
	Tainan pankkitili	2.000 euroa

	Yhteensä	257.000 euroa

Tainan velat	½ osa asuntolainasta	-50.000 euroa
	½ osa kesämökin lainasta	-25.000 euroa

	Yhteensä	-75.000 euroa

Tainan nettovarallisuus		*182.000 euroa*

Samin nettovarallisuus		172.000 euroa
Tainan nettovarallisuus		182.000 euroa

Nettovarallisuudet yhteensä		354.000 euroa

Puolet nettovarallisuudesta		177.000 euroa
Samin nettovarallisuus		-172.000 euroa

Erotus = mahdollinen tasinko		*5.000 euroa*

Osituslaskelman mukaan Samin nettovarallisuus on tässä esimerkissä 172.000 euroa ja Tainan nettovarallisuus 182.000 euroa. Laskelmassa on laskettu, kuinka paljon vähemmän varakas puoliso, joka tässä esimerkissä on Sami, olisi oikeutettu saamaan halutessaan tasinkoa Tainalta (5.000 euroa).

Vaihe 2: Osituksesta ja tasingonmaksusta sopiminen

Sami ja Taina päättävät osituksessa, että he purkavat yhteisomistuksen osakehuoneistosta ja kesämökistä siirtämällä osakehuoneiston Samin nimiin ja kesämökin Tainan nimiin. Sami ja Taina sopivat pankin kanssa, että kumpikin ottaa yksin vastattavakseen osakehuoneistoon ja kesämökkiin kohdistuvat lainat. Koska lainojen huomioimisen jälkeen osakehuoneisto on selvästi arvokkaampi kuin kesämökki, ottaa Sami uuden asuntolainan osakehuoneistoon, jolla hän maksaa Tainalle saamastaan arvokkaammasta omaisuudesta. Varsinainen raha siirtyy siis tässä esimerkissä Samilta Tainalle, vaikka oheisen osituslaskeman mukaan Sami oli oikeutettu tasingon vaatimiseen Tainalta.

Lopputuloksena Sami ja Taina päätyvät seuraavaan tilanteeseen:

Sami pitää osituksessa	Omaisuuserä	Arvo
	1/1 osa osakehuoneistosta	300.000 euroa
	Auto	40.000 euroa
	Samin pankkitili	2.000 euroa

	Yhteensä	342.000 euroa

Sami ottaa vastattavakseen	1/1 osa vanha asuntolaina	-100.000 euroa
	Autolaina	-30.000 euroa

	Yhteensä	-130.000 euroa

Samille jää nettona		*212.000 euroa*

Taina pitää osituksessa	Omaisuuserä	Arvo
	1/1 osa kesämökistä	150.000 euroa
	Osakkeet	20.000 euroa
	1/1 osa säästötilistä	20.000 euroa
	Tainan pankkitili	2.000 euroa

	Yhteensä	192.000 euroa

Taina ottaa vastattavakseen	1/1 osa kesämökin lainasta	-50.000 euroa

	Yhteensä	-50.000 euroa

Tainalle jää nettona		*142.000 euroa*

Sami maksaa siten Tainalle rahaa seuraavasti:

Samille jää nettona		212.000 euroa
Sami maksaa Tainalle		-35.000 euroa

Samin lopputulos		*177.000 euroa*

Tainalle jää nettona		142.000 euroa
Taina saa Samilta		35.000 euroa

Tainan lopputulos		*177.000 euroa*

Lopputuloksena sekä Samille, että Tainalle jää yhtä paljon omaisuutta, eli 177.000 euroa. Tainan Samilta saama 35.000 euron suuruinen rahasumma katsotaan osakehuoneistoa koskevaksi kaupaksi, josta Samin tulee maksaa varainsiirtoverot. Tainan velvollisuus maksaa mahdollista luovutusvoittoveroa riippuu siitä, onko hän asunut osakehuoneistossa kaksi vuotta, jonka jälkeen oman vakituisen kodin tai sen osuuden myyminen on luovutusvoittoverosta vapaata.

Yhteystiedot

Kotilaki palvelee koko Suomessa.

Kaikki oikeudet pidätetään.